Odottelua, odottelua
Seppo ja Kaarina autojunan lippuluukulla
Perinteisellä lähtömätöllä Chili-pystybaarissa Helsingin asematunnelissa.
Jatsin tahdissa junaan
Junaan nouse!
Kolarin asemalla aamutuimaan
Seat nielee reissureppuja ja muita nyssäköitä.
Aamiainen odottaa hotelli Kolarissa.
Tarkkana porojen kanssa.
"Kohta päästään kairaan", huutaa Roope.
Vaelluskenkävertailua
Tume, M/S Malla ja Pikku-Malla, jonka oikealla vasemmalla puolella siintävät Norjan tunturit.
Venematkan "melkein" taksa
Kippari Kalle
Perillä Koltaluoktassa. Saana kylpee iltapäivän auringossa Kilpisjärven toisella rannalla. Kuvan keskellä Saanasta oikealle on Ailakkavaara (940 mpy)
Retkiremmi on menossa reissun alussa väärän suuntaan.
Heikki taivaltaa ylöspäin Baikkasvárrin ja Dántan välisessä satulassa. Taustalla Iso-Malla.
Tume ja ruohokattoinen turvevarasto Baikkasvárrin rinteellä
Roope tutkii uutta, nousussa rikkoontunutta testikäyttöönsä saanutta vaellussauvaansa Baikkasvárrin rinteellä pidetyllä huilitauolla.
Melkein ekalla yöpymispaikalla. Hämärä tekee jo tuloaan ja aurinko sukeltaa kohta tummien pilvien taakse. Kuvan oikeassa laidassa on Barras. Sen huippu on osittain pilvessä
Eka yöpymispaikkamme Ruotsin puolella. Roopen pää (oikeimmalla oleva kaveri selkä kuvaajaan päin) ja Norjan puolella oleva Barras-tunturi ovat samassa linjassa kuvan keskellä.
Munia ja pekonia a lá Petri, Retkiremmin perinteinen ensimmäisen päivän aamiainen on valmistumassa.
Toisen reissupäivän aamu valkenee lupaavan kirkkaana. Pilvimatto peittää vielä Márkos-Mallaa ja Goahteorotrássaa, mutta Barras nauttii jo aamuauringon säteistä.
Sää sen kun paranee. Barras hieman pilvessä. Márkos-Malla siitä oikealla.
Seppo mietteliäänä
Ruotsalainen herrasmiesvaeltaja matkallaan Pältsanilta Kilpisjärvelle
Taas tauko paikalla. Taustalla Barras, jonka huippu hipoo pilviä.
Lounastauolla Láhkunjoaskejávrritin lähellä
Tiskipaikka Láhkunjoaskejávrritin varrella lämpimässä elokuun loppupuolen auringossa
Suovillat kukoistavat karussa tunturimaastossa.
Eero loikkii kiviä pitkin Ruovddásvággejávrilla.
Eero ja Heikki rakkaisella rinteellä. Takana näkyy pieni Ruovddásvággejávri. Pältsastuganille on matkaa vielä muutama kilometri.
Seppo, Heikki, Eero ja Petri huilitauolla. Eero ja Petri istuvat kivellä selkä kameraan päin. Roope otti kuvan. Tume on Roopen seurassa toisella kivellä.
Roopen transformaatio poroksi on alkamassa. Takana olevat osittain lumenpeittämät tunturit ovat jo Norjan puolella, vaikka olemme itse vielä tukevasti Ruotsissa.
Poroja, taustalla Juoksavátnjunnin eteläisen huippu (1450 mpy). Korkeuseroa laaksosta huipulle on yli 850m.
Retkiremmi lähestymässä Pältsanin laaksoa. Tunturit vasemmalta oikealle Juoksavátnjunni , Moskkugáisi (1516 mpy), Pältsanin terävä eteläinen (1404 mpy) ja sen takana tasainen pohjoinen huippu (1442 mpy).
Tuonne pitisi mennä huomenna. Pältsanin hyökkäävä terävä eteläinen huippu edessä ja sen takana korkeampi, mutta tasainen pohjonen huippu.
Pältsanin laakso on vehmas ja vihreä. Tuville on tästä kuitenkin vielä matkaa, sillä teleobjektiivi kutistaa etäisyyksiä.
Olvin Sandels maistuu Bealccanjohkan ylittävän sillan läheisyyteen pystyttämässämme leirissä. Juoksavátnjunnin eteläinen huippu pilkistää harjanteen takana.
Tiskiporukka työssään ilta-auringon valaisemalla Bealccanjohkan ylittävän sillan kupeessa.
Illan viimeiset aurigonsäteet pilkistävät Moskkugáisin taakaa.
Leirimme aamunkoitteessa. Maisema on vielä pilvessä. Pältsan tuvat näkyvät vajaan kilometrin päässä pohjoisessa.
Näkymä Pältsa-tunturin suuntaa aamutuimaan. Pältsan ja muuta tunturit eivät ole hävinneet yön aikana mihinkään, vaan ovat maahan saakka ulottuvan maitomaisen usvan peitossa.
Aamutiski edistyy ja pilvet hajoavat. Juoksavátnjunninkin huiput näyttäytyvät aika ajoin.
Tositoimiin eli Pältsanin huiputus on alkanut. Juoksavátnjunnin tunturit vasemmalla, Moskkugáisi keskellä ja Pältsan oikealla molemmat huiput pilvessä.
Juomatauolla, taustalla Moskkugáisi
Ylityspaikkaa etsimässä Bealccanvaggilla.
Tume ja Seppo rakentamassa kivisiltaa Bealccanvaggin yli. Valitettavasti yritys meni myttyyn.
Seppo ja Tume ylittämässä Bealccanjohkaa.
Virranylitysketju Bealccanvaggin yli
Kuvan keskellä näkyvä, Juoksavátnjunnin pohjoispuolella oleva 896 mpy korkeudessa oleva järvi näkyy selvästi Pältsanin rinteiltä käsin. Järvi on muodostunut sen yläpuolella olevan jäätikön sulamisvesistä.
(Nyt) Kuiva vesiränni, joka johtaa Pältsanin eteläisen ja pohjoisen huipun väliseen satulaan.
Ränni kapenee ylemmäksi noustessa. Tume toimii "tiedustelijana".Ylhäällä vasemmalla on Pältsanin pohjoisen huipun eteläinen, ylitsepääsemätön pahta.
Muu Retkiremmi seuraa Tumea.
Nousu pitkin Pältsanin pohjoisen huipun läntistä ja jyrkkää rinnettä on alkanut.
Tume todella jyrkässä Pältsanin pohjoisen huipun itäisessä rinteessä. Nyt kuiva "vesiränni" näkyy kaukana alhaalla, mutta löydätkö muita retkiremmiläisiä kuvasta?
Panoraama Pältsanin eteläisen ja pohjoisen huipun välisestä satulasta (n. 1180 mpy). Pältsanin terävä eteläinen huippu on kuvan oikeassa laidassa. Kuvan keskellä oleva tunturi on Vávrratoaivi (1006 mpy).
Tosta vaan heittämällä yli ja sitten suoraan huipulle tuumii Tume.
Pältsanin pohjoinen huippu on erikokoisten ja -muotoisten kivien peittämä "kaaheen aakee laakee". Tumen edessä lienee vuorenpeikon ja hänen vaimonsa auringonottoistuimet.
Tume Pältsanin pohjoisella huipulla. Takana on Pältsanin matalampi eteläinen terävä huippu.
Pältsanin pohjoisella huipulla. Eteläinen terävä huippu näkyy vasemmalla ja Juoksavátnjunni oikealla.
Tume kaivaa esiin Pältsanin huiputusvihkon. Tumen takana olevalla Juoksavátnjunnilla näkyy vielä jäätä ja lumilaikkuja.
Löytyihän se huiputuskirjakin!
Todistus huiputuksesta. Suomalaisia tuntuu olevan aika paljon huiputtajien joukossa.
Roope ja Tume, Retkiremmin teräsmiehet Pältsanin huipulla.
Vaihteeksi mustavalkoisen kuvan vahvuutta á la Roope. Näköala Pältsanilta Norjaan. Keskellä Barras, vasemmalla sen takana Markusfjellet ja oikealla Márkos-Malla.
Alhaalla keskellä kuvaa näkyvät Eero, Heikki, Petri ja Seppo paluumatkallaan leiriin.
No onkos tullut talvi nyt kesän keskelle...
Tuimia aamiaisilmeitä Bealccajohkan sillan pielen leirissä.
Mysliä aamiaiseksi
Retkiremmi on tauolla Pältsastuganilla vesisateessa. Tästä matkamme jatkui Barrakselle. Tuvan seinällä roikkuvissa pusseissa on norjalaisten metsästäjien ampumia riekkoja.
Sepon transformaatio poroksi on alkanut.
Ruotsalainen metsästäjä ajokoirineen valmistautuu jahtiin kaverinsa kanssa.
Riekkovainajat roikkuvat Pältsastuganin seinälle naulatuissa pusseissa.
Moreeniharjua pitkin pääsee melkein Barrakselle saakka
Missä polku?
Gáhppojávri, oikealla Barras, jonka huipun ympärillä on valkea pilvikaulaliina. Gappohyttanin tuvat näkyvät pieninä pisteinä kuvan keskellä Barraksen huippurinnettä vasten.
Petri kokkaamassa lounasta Gáhppojávrilla.
Retkiremmi siirtyy kuningaskunnasta toiseen.
Leiri pantiin pystyyn Gappohyttanin läheisyyteen sen itäiselle puolelle. Taustalla näkyvän Barraksen huippu on nyt vain kevyesti pilven peitossa.
Gappohyttanin karun kaunis ympäristö. Taustalla, melkein 5 km:n päässä leiristämme näkyy Pältsanin pohjoinen huippu ja siitä vasemmalle 6 km:n päässä Pältsanin eteläinen huippu.
Barraksen huippu pilvihunnussa. Se näyttää ihan höyrypilviä hönkivältä tulivuorelta.
Sateen ja auringonpaisteen rajalla. Takana Márkos-Mallan kaakkoisrinteitä. Siitä vasemmalle jäävä päähuippu on tukevasti sadepilvien peitossa.
Sadetta ja auringonpaistetta riitti Barraksen huiputuspäivänä. Taustalla näkyvät Pältsan, sekä osittain paksun pilviverhon peitossa oleva Moskkugáisi.
Nousu Barrakselle on alkanut auringonpaisteessa, mutta Pältsanin takaa vyöryvät sadekuurot ovat jo lähellä.
Mitkä mahtavat olla vaiteliaan neljännen miehemme mietteet?
Petrin mietteet voi melkein arvata.
Eeron olo on melkein kuin uitettulla Lapin koiralla.
Lounas syötiin sateessa Barraksen eteläisillä alarinteillä. Pältsan ja Moskkugáisi seuravaat tapahtumaa taustalla.
Heikki ihailee maisemia. Barraksen etelärinne oikealla, edessä Gievdnesvátgaisi ja Vassdalstinden.
Kissankellot sinnittelevät Barraksen rinteillä.
Retkiremmin nuorisojaosto lähdössä takana näkyvää Barraksen huipun utupilveä kohti.
Ylös Barraksen huipulle on pitkä matka. Tässä vaiheessa nousu on vielä loivaa. Ja Pältsan se vaan seuraa edelleenkin huiputtajia. Kuvan keskellä jossain kaukaisuudessa siintää Gappohytta.
Barraksen satulassa. Kaukana idässä (kuvan keskellä) häämöttää Kilpisjärvi ja Saana, jonka huipulle on kuitenkin matkaa n. 27 km.
Jyrkkä nousu Barraksen terävälle huipulle on alkanut. Márkos-Malla edessä. Stordalselva lipuu syvällä sen ja Barraksen välisessä rotkossa.
Retkiremmin nuorisjaos palelemassa vesisateessa Barraksen huipun pilvien keskellä.
Seppo kuilun partaalla Barraksen huipulla. Putousta alas on yli kilometri. Edessä oleva tunturi on Vassdalstinden. Sen edessä oleva pieni järvi on nimeltään Finnelvvatnet.
Retkiremmin nuorisojaosto kuittasi Barraksen huiputuksen kirjaan.
Tume melkein Barraksen huipulla
Viimeinen huiputuskuva ennen paluuta leiriin.
Petri ja Seppo ovat jo laskeutumassa, mutta Tumea kiinnostaa vielä tutkailla maisemia.
Jyrkkä laskeutuminen alas Barrakselta on alkanut.
Barras kylpee auringonpaisteessa.
Sadekuuro ja kauniit sateenkaaret yllättivät paluumatkalla. Saanakin pilkottaa sateenkaaren alla kuvan keskeltä hieman oikelle.
Gáhppojávri laskee vetensä kivisen Gáhppojohkan kautta Stordalselvaan, ja siitä edelleen Storfjordeniin. Barraksen huippu on taas satulaa myöten (kuvan keskellä) vaihteeksi taas pilvessä.
Matka kohti Kilpisjärveä on alkanut. Heikki ja Tume odottavat muita Gáhppojohkan itäpuolella. Gáhppoaivin rinteet nousevat Heikin takana.
Seppo ja poronsarvet. Transformaatio poroksi purkautui.
Polku laskee Golddajávrille. Kuva keskellä oleva tunturi on Golddabákti. Siitä oikealla oleva laakean pitkä tunturi on jo Suomen puolella oleva Iso-Malla.
Lounastauko Golddajávrelta Stordalselvaan johtavan uoman varrella. Barraksen hain evää muistuttava huippu on kuvan keskellä. Sinne on matkaa linnutietä kuitenkin n. 12 km.
Norjalaiset poromiehet mönkijän ja peräkärryn kyydissä Gollddájávrilla.
Tunturimittarin tuhojako?
Eero taivaltaa hikisenä alkusyksyn lämpimässä auringonpaisteessa. Barrasen massiivi ympäröivine tuntureineen kruunaavat maiseman.
Väriläikkä maastossa. Barraksen hainevää muistuttava huippu näkyy selvästi kirkkaassa syyssäässä.
Heikki huilaa Goldahyttanilla
Retkiremmi Kolmen Valtakunnan Rajapyykillä. Barras on Heikin pään vasemmalla ja Márkos-Malla Tumen pään oikealla puolella.
Retkiremmi poseeraa Kolmen Valtakunnan Rajapyykillä. Heikki ei ole kuvassa, koska hän otti kuvan.
Kalottireitin avauskivi Kolmen Valtakunnan Rajapyykin läheisyydessä.
Heikki hurjien norjalaisten poromiesten ja Carlsberg-purkkien välissä Koltaluoktassa.
Retkiremmi ja poromiehet odottelemassa M/S Malla-alusta Koltaluoktassa.
Heikin "neuvoa antava".
Roope ja tume sytyttävät sikarit onnistuneen reissun päätteeksi.
Kippari Kalle ja M/S Malla saapuvat noutamaan reissu- ja poromiehiä ilta-auringon kultaamasta Koltaluoktasta.
Maalissa, eli Retkiremmin perinteinen voitonkarjaisu
Back to the civilisation ja sama suomeksi, että kyllä sauna on poikaa.
Reissun päättämisskumpat
Kämpästä oli hienot näköalat reissupaikkoihin, jotka viettelivät meitä vielä auringonlaskun jälkeisenä sinisenä hetkenä.
Kolme valtakuntaa yhdellä silmäyksellä.
Retkiremmi hyvin ansaitulla illallisella.
Petri Saanan huipulla
Seppo sateessa Saanan huipulla.
Petri, Saanan huiputusvihko ja eversti Sandels
Seppo puristaa Saanan radio/tv/GSM maston kokoon (liitty hieman "toimenkuvaan" siviilissä).
Tästä paikasta lähdettiin Didnu-joen voimalaa kohti Retkiremmin vuoden 2005 Haltin reissulla.
Lumikko Skibotnin satamassa.
Skibotnin huvivenesatama
Lygnen mahtavat jäätiköt näkyvät pilviverhon aukosta.
Tosi reissumiehen (oli muuten suomalainen) pakusta tuunattu matkailuauto Skibotnin satamassa.
Kummallista miten se grillimakkara vaan maistuu hyvänkin illallisen jälkeen.
