Nousureitit Kebnekaiselle. Retkiremmi nousi vasemmanpuoleista läntistä (Västra leden) reittiä pitkiin.
Ruoan luulisi riittävän.
Se pakollinen kuva kun ruoat on pussitettu.
Menomatkalla pysähdyimme yöksi Viitasaaren Hännilänsalmen leirintäalueelle.
Miikan terveellisempi "vähäkolesteroolinen" aamiainen
Roope tarkistaa Tornion Hesburgerilla, ettei ketään jäänyt ulos.
Kiirunan säätila ei lupaile kovin hyvää säätä perillä.
Perillä Nikkaluoktassa
Roopen rinkka painoi kiitettävät 35 kg.
Retkiremmi valmistautumassa lähtöön Nikkaluoktasta.
Elinaa vähän jännittää
Eero asettaa GPS:n lopulliseen kuntoon. Roope tarkastelee maisemia.
Kyltti kertoo oleellisen.
Portti seikkailuun?
Sää pilvistyy ja sade lähenee.
Elina vedenhakumatkalla kaatosateessa.
Iltakahvitkin nautittiin kaatosateessa.
"Majakka"
Aamulla oli jo kuivempaa.
Miikakin nousee lopulta aamiaselle teltasta.
Gármasbákti, korkeus 1080 m.
Roope kokkaamassa ensimmäistä leiriaamiaista.
Hyvältähän se sapuska maistuu.
Eero lähtövalmiina
Porolauma
Kumpi makuupussi on minun?
Laddjujávren kahvikota
Tarjolla on monenlaista pikkupurtavaa.
Láddjujávren kioski- ja burgerikeskittymä
Tarjolla oli myös ruotsalaisittain laimennettua Lapin kulta-olutta.
Alus toi laituriin Kebneltä palaavia vaeltajia. Sää ei edelleenkään lupaile kovin kuivaa patikkaretkeä Kebnelle. Kuvan oikeassa laidassa puunoksan takana näkyvälle nyppylälle Darfáloalgille on matkaa linnuntietä n. 7 km.
Sää näyttää todella ikävän sateiselta päämäärässämme.
Osa Kebnen massiivia (kuvan keskiosassa) pilkottaa aika ajoin synkkien pilvien välistä.
Eero näyttää tuloreittiä kartalta.
Eero katselee maisemia.
Venekyyti loppui ja matka jatkui Kebnen tunturiasemalle jalan.
Pitkospuut vievät kohti keskellä näkyvää Darfáloalgin pahtaa kohti.
Ruska on alkamassa Kebnen maastossa. Darfáloalgi edessä.
Huilitauko Darfáloalgin pahkan kohdalla.
Varsinainen kivikasvo Darfáloalgin alapuolella.
Roope kuvailemassa ruskapukuun pukeutuvaa koivua.
Ja kaunis kuvahan siitä tuli.
Darfáljohkan rantojen ruskamaisemaa. Kebnekaisen tunturiaseman pohjoispuolella oleva Kaipakin "nyppylä" näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Oikella kohoaa korkeuksiin Kebnetjåkka.
Vettä sataa (taas) ja Darfáljohka kuohuu.
Tummat sadepilvet nousevat Láddjuvággin laaksosta Kebnekaisen tunturiasemaa kohti.
Päivällisellä Kebnekaisen tunturiasemalla.
Roope ja Miika paistavat jälkiruoaksi lettuja.
Elina ja Miika aamupuuron teossa.
Kebnekaisen tunturiaseman keittiö
Elinan ja Eeron yhteiskuva
Tankkausta
Kebnen tunturiasema tuntuu olevan suosittu.
Vuorikiipeilyharjoittelua Kebnen tunturiaseman viereisen Kaipakin rinteillä
Helikopteri saapumassa Nikkaluoktasta Kebnekaisen tunturiasemalle.
Helikopteri laskeutumassa Kebnekaisen tunturiasemalle
Pilvet roikkuvat todella matalalla.
Roope kuvailee Láddjuvággin laakson maisemia. Signitjåkan ja muiden tunturien huiput ovat tukevan pilviverhon peitossa.
Elina kiipeämässä Kaipakille
Huipulle on vielä hieman matkaa. Takana olevan Signitjåkkan huippu on tukevan pilviverhon peitossa.
Elinan Kaipakilla katse luotuna kaukaisuuteen.
Sinivuokko se vaan jaksaa sinnitellä karuissa ja vaativissa olosuhteissa.
Miika saa Roopen avustama Retkiremmi-kasteen Kebnetjåkka Lilltoppenin rinteiltä tulevassa purossa. Kuvan vasemmassa laidassa oleva Duolpagorni on alarinteitä lukuunottamatta pilvessä.
Elinan tuli jano.
Roope näyttää mallia muille.
Eero näyttää GPS:stä Miikalle kuinka korkealla ollaan. Roopekin on näkyvissä. Taustalla oleva tunturi on Cievrracohkka (1340 mpy).
Eero Kaipakin huipulla (772 mpy). Huipun ja tunturiaseman korkeusero on 90 m (hui). Tämän paikan ja takana olevan Kebnetjåkka Lilltop - huipun (ei näkyisi tästä edes kirkkaalla säällä) korkeusero on jo 759 m.
Miika Kaipakin huipulla. Kebnekaisen tunturiaseman rakennuksia etualalla. Vasemmalla näkyvä, Darfalasta tuleva Dárfalhjohka yhtyy kuvassa oikealta tulevaan Láddjujohkaan.
Roope Kaipakin alarinteillä. Kebnekaisen tunturiaseman päärakennus näkyy edessä.
Eero, kuohuva Láddjujohka ja Elsas bro. Taustalla Kebnetjåkka, jonka huippu (1763 mpy) on edelleenkin pilvien peitossa.
Kuohuva Kittelbäcken (Giebmejohka). Vastarannan pojat yrittävät virvelöidä virrasta kalaa. Vasemmalla Skárttoaivi, keskellä Signitjåkka, sen edessä pieni nyppylä Lillberget ja oikealla Duolpagorni.
Pilvet peittävät Singitjåkan, Duolpagornin ja Kebnetjåkkan huiput.
Kebnekaisen tunturiasema nähtynä Láddjujohkan eteläpuolelta. Kaipak näyttää pieneltä nyppylältä näissä jylhissä maisemissa.
Jään ja veden rikkoma valtava, talon kokoinen kivenjärkäle Láddjujohkan eteläpuolella lähellä Elsas bro - siltaa.
Sama kivi kuvattuna toiselta puolelta. Kittelbäckenin virta pilkottaa oikealla Duolpagornin ja Kebnetjåkkan välissä.
Láddjuvággin laaksoa. Vasemmalla Signitjåkka, keskellä lähes pilvetön Duolpagorni. Sen ja oikealla olevan Kebnetjåkkan välissä virtaa kuohuva Kittelbäcken. Oikealla oleva virta on Kebnetjåkka - jäätiköltä alkunsa saava Jökelbäcken.
Elina vaeltajien rakentaman jatulintarhan vieressä. Keskellä pilvien taas peittämä Duolpagorni. Keskellä oleva virta on Kittelbäcken.
Synkkiä pilviä ja auringonpaistetta Láddjuvággin laaksossa. Kebnekaisen tunturiaseman päärakennus näkyy kuvan vasemmassa laidassa.
Kuva otettu Kebnetjåkkan rinteiltä itäkaakkoon. Nikkaluoktassa (jää vasemmalle eikä mahdu kuvaan) paistaa todennäköisesti aurinko. Vasemmalla näkyvä "kyhmy" on Dárfaloalgi, jonka taakse Láddjuvaggi kiemurtelee.
Kuva otettu Kebnetjåkkan rinteiltä. Tunturiasema on vasemmalla. Pieni nyppylä etuoikealla on Kaipak. Alhaalla Láddjujohkan eteläpuolella olevat "esineet" eivät ole retkimajoja tai mökkejä vaan valtavia pienen talon kokoisia kivenjärkäleitä.
Miikaa janotti.
Kebnetjåkalta tulevien tunturipurojen varsia. Niiden mikroilmastossa viihtyy mm. putkilokasveja. Uskomaton vastakohtaisuus karussa maastossa.
Tässä mietitään tulevan aamun eväitä.
Majapaikkamme oli tulvahtanut poissaollessamme täyteen ruotsalaisia luokiolaisia.
Miika ja Eero tarkastelavat kartasta huomisen Kebnekaisen huiputuksen reittiä.
Tästä se huiputus alkaa. Aamu on aikainen ja sumuinen.
Ilma on kostea, mutta yllättävän lämmin. Sumu peittää maisemat, vaikka ollaan vielä aika matalalla.
Eeron taidonnäyte tunturipuron ylityksessä. Onneksi on gore-kengät.
Sinne!
Elina katsoo, mistä pääsisi plutaamatta Kebnetjåkka-jäätiköltä laskevan Jökelbäckenin yli.
Parilla loikalla siitä selvittiin.
Miika meni liian alhaalla olevaa reittiä ja joutuu siksi kiipeämään ylemmäksi päästäkseen muiden joukkoon. Pilvet nuolevat vasemmalla Duolpagornin rinteitä. Signitjåkka pilkistelee pilvien välistä Miikan takana.
Roope kiipeämässä kohti Kittelsjötä. Kittelbäcken virtaa pauhaa takana olevassa rotkossa. Sen toisella puolella on Duolpagorinin itäinen rinne.
Eero huilaa Kebnetjåkkan rinteellä. Vasemmalla Duolpagorni, keskellä Vierramvare (Vierranvárri). Sääkin alkaa selkenemään.
Muut ottivat Eeron kiinni.
Kivistä on Ruotsin taivaankatto näköjään tehty.
Alamme olla kohta pilvien yläpuolella. Kittebäcken saa suurimman osan vesistään ylhäällä vasemmalla n. 200 m korkeammalla olevalta Björlings - jäätiköltä, jonka pituus on n. 2 km ja suurin leveys lähes 1 km.
Tulossa Kittelsjölle. Vasemmalla näkyy hieman Duolpagornia, Vierramvare (1711 mpy) on keskellä. Siitä oikealle on Kaffedalenin laakso (1530 mpy) josta alkaa varsinainen Kebnekaise. Korkeuseroja on vaikea hahmottaa. Kittelsjönin lammen (1198 mpy) ja Kaffedalenin (n. 1530 mpy) korkeusero on yli 300 m.
Pilvien yläpuolella lähellä Kittelsjötä. Jäätiköiltä tulevat virrat olivat vielä näin aamutuimaan aika vaisut. Paluumatkalla illansuussa kuohut ärjyivät jo ihan toisella tavalla. Oikeassa laidassa Duolpagorni ja sen takana Skárttoaivi.
Kittelsjö on oikeastaan lampi. Kuvan keskellä olevat miehet kiipeävät jyrkkää yli 300 m korkeaa rinnettä Kaffedaleniin, joka on vasemmalla olevan Vierramvaren ja oikealla olevan Kebnekaisen välissä.
Eero Kittelbäckenin alkulähteillä. Kittelglaciären on sulanut "pieneksi" lumilaikuksi.
Miika, Elina ja Roope Kittelsjön rannalla. Pilvet hiipivät taustalla Kebnetjåkkan rinteitä pitkin.
Nousu Kittelsjöltä (alhaalla oleva "lätäkkö") Duolpagornin ja Vierramvaren satulaan on ikävän rakkainen. Vasemmalla ylhäällä näkyvä jäätikkö on Björlings glaciär, josta Kittelbäcken saa suurimman osan vedestään.
Suomalaisen pariskunnan huiputushauva.
Eero ja Miika nousemassa Vierramvaren huipulle ikävää, rullalaakerikivillä vuorattua polkua pitkin.
Huikeat maisemat Vierramvaren rinteiltä alaspäin. Edessä Duolpagorni, oikealla Singitjåkka. Niiden väliseen solaan on pudotusta yli 1/2 km.
Panoraama Vierramvaren rinteiltä Duolpagornille (1662 mpy) ja Signitjåkkalle (1678 mpy.
Vierramvaren huippu on täynnä Kebnekaisella käyneiden huiputtajien tekemiä kivitorneja. Retkiremmi lisäsi joukkoon myös omansa.
Välillä pilviverho repeili osittain Vierramvarella.
Lounastauko Vierramvaren huipulla.
Voileipälounas syötiin Vierramvarella, joka peittyi aika ajoin pilviin.
Laskeutuminen Vierramvarelta Kaffedaleniin on alkanut. Kebnekaise peittyy aika ajoin pilviin. Nousupolku näkyy pienenä viiruna kuvan keskellä.
Elina Vierramvaren "lipalla". Kebnekaisen huippu on edelleen pilvessä. Kaffedalenista lähtevälle, n. 170 m alempana näkyvälle Kebnekaiselle menevällä polulla näkyy muita huipulle haluavia.
Vierramvarelta Kaffedaleniin laskeutuva polku on ikävää "kuulalaakerikivikkoa". Alhaalla laaksossa näkyy muita vaeltajia sekä pohjalla leiri.
Ilma on lämmin ja hiki valuu, kun nousemme Kaffedalenista Kebnekaisen rinnettä ylöspäin. Maasto on rankkaa myös kengille kuten kuvasta näkyy.
Huilitauko surkeassa kunnossa olevalla Kebnekaisen uudella Toppstuganilla.
Vaikkei vielä olla huipulla, ovat näkymät komeat etelän suuntaan. Edessä vanha Toppstugan, keskellä Duolpagorni, sen takana Skárttoaivi, oikealla Vierramvare ja sen takana Signitjåkka. Kebnekaisen jäätikköhuippu on selkämme takana ja sinne on vielä kiipeämistä.
Kebnekaisen jäätikköhuippu näkyy pilvien keskellä. Korkeuseroa sinne on n. 50 m ja ilman jäärautoja sinne ei ole nyt menemistä. Eero oikealla, Miika hänestä vasmmalle ja keltatakkinen Elina keskellä.
Kebnekaisen jäätikkhuippu on taas pilvessä. Suomalaine n pariskunta koirineen palasi juuri huipulta. Me odottelemme jäärautoja.
Ruotsalainen jäärauta
Elinan jäärauta melkein irtosi kengästä. Kebnekaisen huippu on. 15 metrin päässä.
Roopen ja Elinan huiputuskuva
Kebnekaisen terävä ja tosi ahdas eteläinen jäätikköhuippu (2111 - 2117 mpy). Pudotusta vasemmalle alas Rabots - jäätikön pohjalle on yli kilometri. Kauempana edessä sumun seassa pilkottaa hieman matalampi (2097 mpy) pohjoinen huippu.
Retkiremmi Ruotsin katolla. Kebnekaisen huippu on täysin pilvessä ja näköalat sen mukaiset.
Kebnekaisen jäätikköhuipulta laskeuduttiin kieli keskellä suuta ja vaellussauvat olivat todella tarpeelliset apuvälineet.
Loput leivät syötiin paluumatkalla Vierramvaren huipulla.
Ainakin Roopelle tuntuivat leivät maistuvan.
Näkymä Láddjuvággin laaksoon paluumatkallamme.
Nyt näkyvät Kittelbäckenin kuohut hyvin.
Láddjujohkan ylittävä Elsas bro ja sen viereiset talon kokoiset kivenjärkäleet kuvan keskellä. Vasemmalla kuvassa näkyvä "nyppylä" on Darfáloalgi. Kuvanottopaikalta on sinne linnuntietä matkaa n. 7 km.
Roopen "venyttely"
Viimeinen katse sinne ylös, mistä tultiin. Vasemmalla olevan Duolpagornin yli vaeltavat synkän tummat pilvet. Keskellä Vierramvare ja Kittelbäckenin virta. Etäisyydet hämäävät, sillä esim. Duolpagornin huipun ja kuvanottopaikan korkeusero on n. 650 m.
Rankka reissu on ohi ja norjalainen bisse maistuu hyvältä tunturiaseman ravintolassa.
Jännittävät pilvimuodostelmat "ryömivät" tuntureiden rinteitä alaspäin Kebnekaisen tunturiasemalla. Keskellä puoliväliin pilvessä oleva Signitjåkka ja vasemmalla Skárttoaivi
Poislähtiessämme sää parani, mutta Kebnemassiivi jäi edelleen pilvien peittämäksi. Tunturit vasemmalta oikealle: Skárttoaivi, Signitjåkka, Duolpagorni, Vierramvare, Kebnekaise (huipun jäätikkö näkyy nippa nappa) sekä Kebnetjåkka
Kaunista ruskaa paluumatkallamme Nikkaluoktaan.
Láddjuvággi pukeutumassa ruskaan. Nikkaluoktan suunnassa meitä tuntuu odottavan tutut, synkät sadepilvet.
Vielä kerran katse Kebnelle päin. Skárttoaivi keskellä, Signitjåkka siitä hieman oikealle. Kebnekaise ja Duolpagorni jäävät oikealla näkyvän Dárfaloalgin taakse.
Venettä odotellessa relataan ja otetaan aurinkoa.
Reissun viimeinen retkilounas valmistuu Ladtjeluspekåtanilla.
Reissu on onnellisesti ohi.
