Bongausta 23.7.2009. Jo ennen auringonnousua lintu oli "hoidettu"
Liikenneruuhkaa
Vaikka tylli viihtyi parhaiten pohjoiskärjen rakkolevillä, kävi se ajoittain esittäytymässä hieman lähempänä. Oli se kaunis !
Ylänkötylli ja saaren kasvillisuutta.
Ensimmäisenä aamuna ruuhkaa oli molempiin suuntiin.....
Paikalle tultiin "kantosiipialuksilla"
ja taas takaisin......
Paikalla kävi myös tunnettuja kuvaajia.
24.7. yöllä oli joku porukka harrastanut pimeäretkeilyä ja ajanut linnun pois klo 3 aikaan säkkipimeässä !. Valoisaan aikaan tulleet saivat ihailla vaikka näitä kyhmyjoutsenia.
tai isosirrejä ja suosirrejä
Onneksi päätimme lähteä kuitenkin katsastamaan saaren eteläkärjen ja sieltähän se kaunotar löytyi yllättäen aivan vierestä tuuliselta itäreunan lietteeltä. Jo hieman aikaisemmin kuulimme linnun lentoääntä, mutta emme saaneet paikallistettua näköhavaintoon asti.
Ylänkötylli seisoskeli koko tarkkailuajan kaikessa rauhassa parinkymmenen metrin etäisyydellä ja antoi kuvata kaikilla mahdollisilla putkilla ja kännyköillä.
Ylänkötylli
Välillä oli mukava esitellä itseään kiven päällä......
Ylänkötylli jäi samalle kivelle istumaan kun poistuimme ja löytyi vielä illallakin samalta paikalta.
Perjantaina lintu pysyi edelleen tiiviisti samalla eteläkärjen lietteellä mihin torstaina jäi. Aamulla lintu oli tosin länsirannan puolella, mutta siirtyi pian vakiolietteelleen. Kiitettävästi bongarit noudattivat ohjeita ja kaikki saareen tuodut näkivät linnun.
Lintu viihtyi suosirriparvessa, mutta selvästikään ei ollut liittynyt parveen. Tavallisen tyllin kanssa ylänkötylli otti yhden kerran pienen ottelun ja äänteli useita kertoja malliksi katselijoille.
Tylli seisoi ajoittain paikallaan kymmeniä sekunteja, mutta ruokailurytmi oli toisenlainen.
Pienessä vastavalossa linnun hillitty väritys pääsi edukseen.
Viimeiset onnelliset linnun nähneet bongarit. Sunnuntaiaamuna ylänkötyliä ei enää löytynyt.
Kaksi ylänkötylliä... Näistä ylempi juoksi aina välillä samalla ruokaillen pitkiä pyrähdyksiä lietteen eteläpäähän.
Palaten aina kuitenkin takaisin "pohjoiseen" lahdelman pohjukkaan.
Lähikuva ruokailusta. Lintu kuunteli kurmitsojen tapaan aina muutamia sekunteja, teki n 3-5 askeen juoksupyrähdyksen, nokkaisi lietteestä pieniä matoja/toukkia ja aina välillä melko isojakin saaliita.
Oli se niin kaunis...... Tässä kuvassa lähes yksin. Suosirrit tekivät (lajille tyypilliseen tapaan) aina välillä takaapäin hyökkäyksiä tylliä kohti ja napauttivat nokallaan tyllin pyrstöä.
Ja kaunis illan vastavalo sai ylänkötyllin ja lietteen suorastaan hehkumaan.
