Kyhmyjoutsen pesii lähes kaikissa alueen saarissa. Kyhmyjoutsen (cygolo), Kristiinankaupunki, Toukokuu
Kyhmyjoutsen Trutklobbarnalla. Joutsenen nokan kohdalla näkyy kaavailtu ydinvoimala-alue. Kyhmyjoutsen (cygolo), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Kyhmyjoutsenen poikaset Trutklobbarnalla. Kyhmyjoutsen (cygolo), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Laulujoutsen pesii n 500 m:n päässä ydinvoimala-alueesta. Suurin riski tällekin lajille koituu voimajohdoista, mihin tulee vuosittain kuolemaan lukuisia laulujoutsenia. Kevätmuutolla Selkämeren ylitse suuntautuva paluumuutto saavuttaa Suomen rannikon juuri YV-alueen kohdalla. Laulujoutsen (cygcyg), Kristiinankaupunki, maaliskuu
Laulujoutsenpoikue. Laulujoutsen (cygcyg), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Metsähanhiparvet ylittävät Ruotsista tullessaan Selkämeren juuri Siipyy-Skaftungin alueella. Suurjännitejohdot tulevat olemaan suuri vaaratekijä näille hanhille. Metsähanhi (ansfab) - huhtikuu - kristiinankaupunki
Kanadanhanhi pesii myös YV-alueen saarissa usean parin voimin. Kanadanhanhi (bracan), Kristiinankaupunki, toukokuu
Merihanhilla on vahva pesimäkanta mm Kilgrundissa - juuri YV-alueen sisällä. Merihanhien ruokailulennot pesimäpaikoilta mantereen pelloille sähkölinjojen poikki tulevat oleman lajille tuhoisia. Merihanhi (ansans), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Haahka on alueen runsain vesilintulaji ja pesii alueella jokaisessa saaressa myös mm Kilgrundissa. Haahka (sommol), Kristiinankaupunki, huhtikuu
Tukkakoskelo kuuluu myös jokaisen saaren pesimälinnustoon. Tukkakoskelo (merser), Kristiinankaupunki, huhtikuu
Samoin isokoskelopoikueet ovat tuttu näky alueen vesissä. Isokoskelo (mermer), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Telkkien kesä-syyskuiset kerääntymät ovat tuhansien yksilöiden luokkaa ja huomattava osa Euroopan telkistä kerääntyy sulkimaan juuri YV-alueen tuntumaan. Telkkä (buccla), Kristiinankaupunki, huhtikuu
Ristisorsa on uudistulokas ja pesii YV-alueen sisällä ja lähistöllä usean parin voimin. Ristisorsa (tadtad), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Ristisorsa (tadtad), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Ristisorsan tavoin on harmaasorsa levittäytynyt Suupohjaan juuri Siipyyn ja Skaftungin ainutlaatuisilta lintusaarilta. Pesii usean parin voimin YV-alueen sisällä. Harmaasorsa (anastr) - kesäkuu - kristiinankaupunki
Ruokki on valtamerilintu, jonka varmimmin tapaa Skaftungin ja Siipyyn saarilta. Kalaa syöville merilinnuille YV-alue on osoittautunut erittäin tärkeäksi. Pohjanlahden oloissa suuria määriä haahkoja, ruokkeja, koskeloita, telkkiä, kuikkalintuja ym ruokailee ja sulkii alueella. Ruokki (alctor), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Merimetson ruokailualueena YV-alue on tärkeä. Suurimmat parvet ovat olleet keskikesällä yli 1000 yksilön luokkaa. Merimetso (phacar), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Harmaahaikara on pesinyt YV-alueella ja isoja parvia kerääntyy yöpymään YV-alueelle syyskesällä. Harmaahaikara (ardcin), Kristiinankaupunki - elokuu
Sarvipöllö - (asiotu), Kristiinankaupunki, Kilgrund - lokakuu
Hyvinä myyrävuosina saarissa tapaa myös hiiripöllöjä. Hiiripöllö (surulu), Kristiinankaupunki - joulukuu
Merikotka pesii parin kilometrin päässä YV-alueesta ja parin ruoanhankintalennot suuntautuvat usean kerran päivässä YV-alueen yli. Myös useat sadat merikotkat muuttavat keväin ja syksyin YV-alueen läpi. Useita kotkia vuodessa tulee kuolemaan suurjännitejohtoihin. Merikotka (halalb), Kristiinankaupunki, maaliskuu
Katoavaa saaristomaisemaa ? Kalalokit pesivät yleisenä YV-alueen edustan luodoilla ja saarissa. Kalalokki (larcan), Kristiinankaupunki, Kesäkuu
Kalalokki (larcan), Kristiinankaupunki, Kesäkuu
Selkälokki (larfus), Kristiinankaupunki, huhtikuu
Selkälokkeja pesii useassa YV-alueen sisällä olevassa saaressa. Selkälokki (larfus), Kristiinankaupunki, toukokuu
Selkälokki (larfus), taustanaan YV-alue, Kristiinankaupunki, toukokuu
Lapintiiroja pesii kaikilla YV-alueen pikkuluodoilla ja isojen saarien matalissa osissa. Lapintiira (stealb), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Lapintiira (stealb), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Lapintiira kuuluu saaristoon myös juhannusyönä. Lapintiira (stealb), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Räyskä on pesinyt YV-alueen pikkusaaressa monena vuotena. Räyskä (stecas), Kristiinankaupunki, toukokuu
Merikihu on YV-alueen tyyppilintu. Jokaisessa sopivassa saaressa pesii oma parinsa. Lähimmät parit YV-alueen sisällä. Merikihu (stecus), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Merikihu on taitava lentäjä, joka ryöstää saaliinsa tiiroilta. Merikihu (stecus), Kristiinankaupunki, heinäkuu
Merikihun poikanen. Merikihu (stecus), Kristiinankaupunki, kesäkuu
Merikihuperhe. Merikihu (stecus), Kristiinankaupunki, kesäkuu
karikukko (areint) - kesäkuu - kristiinankaupunki
karikukko (areint) - poikanen - kesäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
karikukko (areint) - heinäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
karikukko (areint) - kesäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
kahlaajien muutonseuraamiseen Skaftungin ja Siipyyn saaristo on yksi parhaista paikoista koko Suomessa. Suosirrejä (calalp) - toukokuu - Kristiinankaupunki
Suosirri (calalp) ja kuovisirri (calfer) - heinäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Harvinainen merisirri (calmar) on säännöllinen lepäilijä saarissa. Joulukuu - Kristiinankaupunki, Domarkobban
Tylli (chahia) pesii monessa YV-alueen saarista. Heinäkuu - Kristiinankaupunki, Domarkobban
Myös lapissa pesivä vesipääsky (phalob) kuuluu säännöllisesti läpimuuttavien kahlaajien joukkoon. Heinäkuu - Kristiinankaupunki, Domarkobban
Kaunis ja äänekäs meriharakka (haeost) pesii kaikissa alueen saarissa. Huhtikuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Punakuirit (limlap) tankkaavat säännöllisesti muuttomatkoillaan alueen rannoilla. Syyskuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Punajalkaviklo löytyy pesivänä lähes kaikista alueen saarista. Heinäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Nuoret kapustarinnat (pluapr) viihtyvät saarissamme. Syyskuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Kuten myös nuoret tundrakurmitsat (plusqu). Eri kahlaajalajien opiskeluun on Kristiinankaupungin saaristo valtakunnallisestikin tarkasteltuna paras mahdollinen paikka. Syyskuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Avomaan saaristolinnuista on kivitasku (oenoen) yksi yleisimmistä. Kesäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Luotokirvinen (antpet) taas on valtakunnallisesti harvinainen pesimälintu, joka pesii ainakin kolmessa saaressa - heinäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Niittykirvinen (antpra) taas löytyy saarissa lähes "joka paikasta" - heinäkuu - Kristiinankaupunki, Trutklobbarna
Viime vuosina on harmaahylkeitä alkanut näkyä entistä enemmän. Joulukuu - Kristiinankaupunki, Bastuskär
