Tämän kuva-albumin olen koonnut vanhoista ja myös uusista ajankohtaisista kuvista. Albumi on vapaasti kaikkien katsottavissa tietoverkon kautta. Vanhoja valokuvia ottaisin kiitollisena vastaan liitettäväksi tähän albumiin. Kuvat palautan takaisin niiden omistajille. Hyviä katseluhetkiä vanhojen asioiden parissa. Veli Nykänen Puhelin 0500-151250 veli@maaninka.info
Maaningan kirkko 1900-luvun alussa. Kuvattu nykyiseltä hautausmaalta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkko talvella 1900-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkko 2.11.1937. Kuvannut Ilmo Launis. Kuvan omistaa Maaningan seurakunta.
Maaningan kirkon urkuparvi 1930-luvulla.
Sisäkuva Maaningan kirkosta 1930-luvulta. Kuvannut Ilmo Launis. Kuvan omistaa Maaningan seurakunta.
Maaningan kirkko hautaumaalta kuvattuna. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Maaningan kirkko ulkoremontin jälkeen vuonna 2008. Huomaa, että kuusiaita on poistettu kirkon ja parkkipaikan välistä.
Maaningan kunnantalo, joka purettiin 1990 luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Uusi kunnanvirastorakennus rakennettiin vanhan talon paikalle 1990.luvulla. Kuvan omistaa Veli Nykänen
Halolan koulu (kirkonkylä) uutena ja uljaana. Huomaa vasta istutettu koivukuja. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kunnan keskustan alakoulun aika koulukäytössä päättyy vuoden 2009 alussa, jolloin opetus siirtyy uuteen Maaninkajärven kouluun. Rakennus on suojelukohde, joka aiheuttaa kunnalle hieman päänvaivaa. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Maaninkajärven koulu talvisessa asussaan 16.1.2009. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Vuonna 1695 perustettu Kuopion komppanian luutnantin virkatalo eli puustelli, joka nykyisin tunnetaan Venäjänsaaren Hovina. Kuvattu v. 2008. Kuvan omistaa Matti Turunen
Viannonkoski pauhaa jylhänä 5.7.1937 otetussa kuvassa. Pato Onkiveden vedenkorkeuden säätelemiseksi rakennettiin 1940-luvun lopulla. Oikealla Räihän vesimylly ja vasemmalla rannalla Ryynästen vesimylly. Kuvan omistaa Sirkka Pietikäinen.
Viannankosken myllyt. Vasemmalla Ryynästen mylly ja oikealla koivun takana Räihän mylly. Kuva 1960-luvulta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Viannonkosken säännöstelypato. Vasemmalla voimalaitos, jonka paikalla oli Ryynästen mylly, joka toimi 1930-luvulta 1960-luvun alkuun ja oikealla ns. Räihän vesimylly. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Viannon venekanavan väylä Onkiveden puolelta. Sulku taustalla.
Viannan kanava, venekanava, 1800-luvulta avasi vesitien Onkivedelle ja Iisalmeen. Rakennustyöt aloitettiin v. 1847 ja se valmistui 1852. Sulun pituus oli 29.6 m, leveys 3.9 m ja syvyys 1.2 m. Kanava suljettiin maapadolla v.1874, jolloin Ahkiolahden kanava otettiin käyttöön.
Ahkionlahden vanha kanava, joka valmistui 1800-luvun loppupuolella.
Korkeakoski kuohuu juhannuksena 1920-luvulla.
Ahkiolahden uusi kanava. Näkymä maantiesillalta Onkiveden suuntaan.
Ruokovirran kanava 1950-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ruokovirran kanava rakennettiin aiemmin ruopattuun väylään vv. 1878-79. Puolen metrin veden korkeusero haittasi liikennettä Ison Ruokoveden ja Pienen Ruokoveden välillä, jonka vuoksi paikalle rakennettiin sulkukanava. Kanava pääsi "eläkkeelle" vuonna 1965 sen jälkeen kun Hyvärinvirta ruoppaamalla muutettiin avokanavaksi. Sen seurauksena Maaninkajärven veden pinta laskettiin samalle tasolle Kallaveden kanssa. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Puutavarauitot ylävesiltä Pohjois-Kallavedelle tapahtuivat Tukkivirran ja Virranniemen kautta. Tuolloin tukit uitettiin lauttoina. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninka-laiva reitillään ohittaa Käärmesaaren salmen matkalla Käärmelahden laituriin 1920-luvulla. Kuva otettu Käärmesaaresta Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen sahan työläisten asuintalo, jota sanottiin Sirkkaborg´iksi 1920-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sirkkaborg nykyasussaan autioituneena. Kuvattu 2008.
Korkeakosken matkailupirttinä oli Joonas Pääkkösen entinen savupirtti, joka palveli matkailumajana jo 1800-luvun lopulta. Kuvan omistaa museovirasto.
Maaningan Halolan päärakennus 1920-luvulla, jolloin siellä toimi karjatalouskoulu. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan päärakennus talvisessa asussaan 1926. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan päärakennus puistosta kuvattuna vuonna 2008.
Karjaesittelyä Maaningan maatalousnäyttelyssä v.1950. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sinikiven meijeri vanhaan hyvään aikaan. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sinikiven meijeri 1940-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sinikiven meijerissä juustonvalmistusta 1950-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Juustonvalmistusta Sinikiven meijerissä. Juustomassaa nostamassa Tuomainen, juustomestari Jorma Orrela ja Tapio Oinonen.
Sinikiven meijerin juustolassa työ oli raskasta. Juustotahkoja käännettiin viisi kertaa vuorokaudessa. Tahkonkääntäjänä Veikko Väänänen Kinnulanlahdesta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sisäkuva Sinikiven myllystä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Varpasmaan koulu oli ehossa kunnossa vielä 1960-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Viannan kansakoulu 1920-luvulla. Koulu on rakennettu vuonna 1890. Kuvan omistaa Risto Puurunen.
Haatalan koulu 1960-luvulla. Kuva Sulo Koponen.
Tuovilanlahden kansakoulu 1920-luvulta. Koulu on valmistunut käyttöön 1893. Kuvan omistaa Hilja Mykkänen.
Petsamon koulu aloitti toimintansa v. 1925 ja lakkautettiin v. 1969. Kuva: Sulo Koponen.
Varpasmaan koulu. Rakennettu v. 1906. Lakkautui v. 1981. Kuva Sulo Koponen.
Tavinsalmen koulu v. 1930. Rakennuksen pitkät savupiiput herättivät runsaasti huomiota. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kinnulanlahden vanha koulurakennus. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kiukooniemeläinen Pekka Rissanen soutelemassa Maaninkajärvellä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Topi Rissanen.
Rovasti Kröger ajoi voimakkaasti uuden kirkon rakentamista Maaningalle 1920-luvun lopulla. Kirkkoa ei rakennettu uudelleen vaan vanha kirkko peruskorjattiin vuonna 1937. Kuvan omistaa Matti Rönkkö.
Maaninkalainen kiertokauppias Pahilainen kierteli kyläkunnissa talosta taloon 1930-luvulla. Kaupan varasto kärrykuormassa. Kuvan omistaa Helvi Serguskin
Asiointia kirkonkylän Osuusliike Kallan myymälässä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Eeva Rissanen.
Maaningan ensimmäinen traktori 1920-luvulta Kinnulanlahden Salmelan talossa. Kuvan omistaa Jorma Rissanen.
Mustavirran Savolaan 1930-luvulla hankittiin kumirenkain varustettu traktori. Kuvan omistaa Jorma Rissanen.
Mustavirran lossilla. Paavo Raatikainen Letukkansa kanssa lossissa. Kuvan omistaa Paavo Raatikainen.
Savottaväki ruokatunnilla otetussa yhteiskuvassa jossain Maaningalla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Singer järjesti ompelukurssin Kurolanlahden nuorisoseuran talolla vuonna 1929. Kuvan omistaa Katri Sorsa.
Kalle Pesonen perusti Tuovilanlahden konepajan ja raamisahan 1900-luvun alussa. Paikka tunnetaan Tinalahtena. Ennen Maaninkajärven veden pinnan laskua kevättulvat olivat yleisiä. Tulva saattoi nousta jopa konepajarakennuksen sisälle.Taustalla Mäkelä tilan rakennuksia. Kuvan omistaa Toivo Juutilainen.
Sisäkuva Tuovilanlahden konepajan sisätiloista 1930-luvulta. Kuvan omistaa Irja Kauhanen.
Paavo Raatikaisella oli Kurolanlahden ensimmäinen pirssi. Kuva vuodelta 1928. Kuvan omistaa Paavo Raatikainen.
Kuva Käärmelahdessa Ikälän talon kevätkylvöistä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Antti Korhonen.
Maaningan työväentalo, Sointula, oli kirkonkylän väen kokoontumispaikka erilaisiin tilaisuuksiin. Kuva 1920-luvun loppupuolelta. Kuvan omistaa Hannu Leskinen.
Maaningan martat ovat säilöneet kesä tuotteita pulloihin ja purnukoihin syksyllä 1929. Kuvan omistaa Hanna Savolainen.
Maaningan ensimmäiset lypsykilpailut pidettiin jo 1920-luvulla. Kuvan omistaa Antti Korhonen.
Hussolansaaren silta valmistumassa 1920-luvulla.Huomaa veden korkeus. Kuvattu ennen Maaninkajärven pinnan laskua. Kuvan omistaa Pekka Karhunen
Propsien kuorintaa Kuhmuharjunniemessä 1920-luvulla. Kuvan omistaa 1920-luvulla. Kuvan omistaa Helvi Siikalahti.
Pihtisalmen höyrysahan työntekijöitä yhteiskuvassa 1920-luvulla. Kuvan omistaa Miina Rönkä
Ilmakuva Maaningan kirkonkylästä 1930-luvulla. Kuvan omistaa Veikko Inkinen.
Tuppuraisen kyläkauppa Kurolanlahdessa vuonna 1927. Kuvan omistaa Helvi Serguskin.
Maaningan mieskuoro yhteiskuvassa Halolan karjanhoitokoulun portailla 1920-luvulla. Kuvan omistaa Liisa Rytkönen.
Kurolanlahden kansakoulun pojat käsityötunnilla kevättalvella vuonna 1914. Kuvan omistaa Terttu Leinonen.
Maaningan kristillisen yhdistyksen jäsenet Nilsiän Akonsaaren retkellä juhannuksena 1912. Kuvan omistaa Anna Soininen.
Pekka Valta ja Martti Puurunen soittavat gramofonia v. 1927. Kuvan omistaa Hilja Puurunen.
Leinolanlahden suojeluskuntalaisia harjoituksissa vuonna 1932. Kuvan omistaa Martti Korhonen.
Pärehöyläystä Maaningan Varpasmaalla vuonna 1929. Kuvan omistaa Kerttu Pääkkönen.
Maaninkalaiset uittomiehet "sortteeraavat" tukkeja Ala-Ruokovirran Vuohisaaren edustalla vuonna 1931. Kuvan omistaa Maire Väisänen.
Pohjois-Haatalan ja Petsamon raittiusseurojen urheilijoita yhteiskuvassa 1920-luvulla. Kuvan omistaa Terttu Leinonen.
Ahkiolahden kanavaa levitettiin vuonna 1938, Kuvan omistaa Sirkka Pietikäinen
Ahkiolahden kanavatyö vuonna 1938. Kuvan omistaa Anna Valta.
Kivilouhoksella louhitaan ja työstetään kanavan rakentamisessa tarvittavia kiviä vuonna 1938. Kuvan omistaa Irja Kauhanen.
Maaningan suojeluskuntalaiset ammuntaharjoituksissa 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Taiteilijan näkemys suomalaisen alkoholikulttuurin ilmiöstä maassamme menneinä aikoina. Kuvan taulusta omistaa Veli Nykänen.
Tämä kuvannee kunnallista sosiaalipalvelua nykyaikana,
Halolan karjatalousharjoittelijat yhteiskuvassa v. 1928. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kotitalouskoulun kurssi v. 1951 yhteiskuvassa Halolan portailla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pohjois-Savon Karjanhoitokoululla, Halolassa, pidettiin maakunnan lypsykilpailut 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Lehmät lypsettiin kesäisin laitumilla. Huomaa silloin käytettiin Halolassa jo peltolaitumia. Kuva on vuodelta 1932. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Karjatalouskoulun yhteydessä järjestettiin myös kotitalouskursseja. Oppilaat työskentelevät Halolan opetuskeittiössä 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Etäisemmille lypsypaikoille matkustettiin vankkureilla. Kuva lienee 1900-luvun alusta. Huomaa, että vankkureiden käyttö Savossa on ollut harvinaista. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan silloisen johtaja Maukosen Matti-poika on päässyt isänsä uuden ajopelin sarviin vuonna 1930. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
"Tarkastuskarjakkokurssi" lepotauolla Halolan puistossa vuonna 1934. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Elonkorjuu Halolassa oli joukkotapahtuma 1920- ja 1930-luvuilla. Edessä työnjohtaja Kalle Kujanpää ja lyhde olkapäällä Yrjö Aittovaara. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan maataloustuottajien ja Maaningan suojeluskunnan kesäjuhla Halolassa 8.7.1934. Johtaja L.J. Maukonen pitämässä juhlapuhetta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan kototalouskoulun oppilaat yhteiskuvassa 1951. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan maatalous- ja karjatalousharjoittelijat yhteiskuvassa uuden navetan seinustalla 1935. Takana neljäs oikealta on Väinö Nykänen Muuruvedeltä. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Halolan kartanon vanha navettarakennus vuodelta 1926. Navetta paloi 1930-luvun alussa, jonka tuhouduttua rakennettiin uusi tiilirakenteinen navetta. Kuvan omistaa Aulis Miettinen.
Harjoittelijat lepotauolla Halolan navetan seinustalla vuonna 1935. Toinen oikealta Väinö Nykänen Muuruvedeltä. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Puhelinkeskus oli Mikko Iivarisen talossa, Mikkolassa. 1920-luvulla keskuksenhoitajana oli Anna Pitkänen. Kuvan omistaa Siiri Iivarinen.
Maaningan kyläraitti Halolasta kirkonkylän suuntaan. Kuvattu ilmeisesti 1930-luvun alkupuolella. Taustalla tien vasemmalla puolella sijaitseen nykyinen "Leijonapuisto". Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan maatalous alkaa koneellistua sodan jälkeen. Todennäköisesti tämä on kuvattu Kallelan pellolla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninkalainen maatalous tuli tunnetuksi sikatalouden voimaperäisyydestään. Sinikiven meijeri tarjosi sikatilallisille heraa, jota kuljetettiin tiloille isoilla sammioilla. Maaningan isoimmat sikalat olivatkin meijerin ympäristössä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Liikkumiseen tarvittin konevoimaa jo 1930-luvulla. Paavo Hoffren´in ensimmäinen auto 1926 Kallelan pihassa kuvattuna. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Äitienpäivät Tavinsalmen koululla vuonna 1930. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen sahan rouvia äitienpäivillä Halolan koululla. Kuva otettu 1930-luvulla. Kuvassa ovat; Anni Rihti, Inka Sjön, Miina Koljonen, Heta Rissanen, Hilda Rönkä, Helmi Juntunen, Tilda Koljonen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Halolan koulun luokkakuva vuodelta 1927. Opettaja Ida Rytkönen taustalla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Lapset leikkitunilla Halolan kansakoulussa opettajansa Ida Rytkösen kanssa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Haatalan koulu äitienpäivän juhlijoita yhteiskuvassa 1920-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Viljo Hoffren heinän niitossa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Puutavaran lajittelu- ja niputusporukkaa Joutenlahden kämpällä vuonna 1937. Kuvassa vas. istumassa; Oiva Timberg, Toivo Ruotsalainen, Hannes Eskelinen, Toivo Törn, ja Manne Mielonen. Vas. istumassa; Taavetti Törn, Jukka Leskinen, Jussi Oksman, Taavetti Pitkänen, Taavetti Husso, Paavo Tikkanen, Veikko Rautiainen, Taavetti Hujanen, Savolainen, Oskari Knuutinen, Viljo Hoffren, ja Toivo Rautiainen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkonkylän raittia 1920-luvulla. Oikealla oleva rakennus on vanhan kunnantalo. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tämä on kuvattu v. 2009 samalta paikalta kuin edellinenkin kuva.
Pihtisalmen sahan lotja Savonlinnan satamassa vuonna 1920. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen sahan työläisiä. Kuvattu 23.8.1929. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pulkonkoski - Pappila maantietyömaan tientekijöitä. Vasemmalla työmaan mestari, keskellä Pekka Lukkarinen ja oikealla Pekka Asikainen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen tiilitehtaan työläisiä yhteiskuvassa vuonna 1922 Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Naisten korityökurssi Maaningan pappilassa 17.3.1933. Tämä oli varmaankin kansalaisopistotoiminnan esiaste? Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Vasta valmistuneen Kuopion Osuuskaupan Maaningan myymälä valmiina vastaanottamaan asiakkaita vuonna 1954. Silloin kaupassa toimi "puotipuksuna" herra V. Itkonen, joka kertoi, että ainoata mikä oli tuoretta saatavilla olivat koivuhalot. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan Säästöpankin isännistö ensimmäisessä kokouksessaa uudessa toimitalossa 30.11.1953. Istumassa vas. Anna Koskimaa, Paavo Elovaara, L.J. Maukonen. Seisomassa vas. Aatu Turunen, Uuno Ryynänen, Esa Taskinen, Antti Mykkänen, Arvi Ruuskanen, Armas Rissanen, Samuli Paldanius, Jaakko Kinnula, Matti Vainikainen, Toivo Räsänen,. Reittu Mykkänen ja A.H. Raatikainen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pulkonkoski - Pappila maantien rakentamisesta. Kivenporauksessa, kesk. Pekka Lukkarinen ja oik. Pekka Asikainen. Vasemmalla tietyömaan mestari. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sota-aikana ja sen jälkeen polttoainepulan seurauksena voimakoneina käytettiin höyrykoneita. Leskelän talon isäntä Yrjö Leskinen kierteli lähiseudun taloissa puimassa viljaa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Aikalainen navetanrakennus Varpasmaan Levälahdessa sota-ajan jälkeen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Hautajaiset Maaningalla 1920-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Varpasmaan kotiseutumuseon vihkiäisjuhlaväkeä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ahkiolahden uuden kanavan rakennustyö. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ahkiolahden kanavan laajennustyömaa vuonna 1930. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Varpasmaan kotiseutumuseon esineistöä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tuovilanlahden nuorisoseuran talo 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen sahan hinaaja "Lintu" vuonna 1921. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkonkylän kyläraitti 1940-luvulla. Oikealla oleva rakennus oli kunnantalo. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Äitienpäivät kirkonkylän koululla v. 1940. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Heinäväkeä Rissalan heinäpellolla Haatalassa. Toinen vasemmalta seisomassa Armas Rissanen, joka oli isäntänä 1900-luvun loppupuolella. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan valkoiset sisällissodan valmiudessa v. 1918. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Perheen kulkuneuvona sodan jälkeen oli moottoripyörä. Kuvassa isä IC 350 moottoripyörän sarvissa. Samanlaisen moottoripyörän on entisöinyt maaninkalainen Lauri Kaija. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Varpasmaan kotiseutumuseo. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Haatalan torvisoittokunta . Istumassa johtaja Veikko Kyyhkynen. Kuvattu ehkä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sinikiven meijerin konehuone 1950-luvulla. Koneenkäyttäjä konemestari Jaakko Halmetoja. Kuvan omistaa Maaningan kunta
Savolan talon väkeä menossa lypsylle Peräniemeen 1910-20-luvuilla. Taemmassa veneessä Vihtori Antikainen ja veneen perässä Ester Savolainen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Soranajoa Keskisaaren sorakuopasta. Kysymyksessä on ilmeisesti Ahkiolahden kanavatyömaan soranajo. Kuvan omistaa Maaningan kunta
Maaninka-laiva sulutuksessa Ruokovirran kanavassa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninka-laiva Sinikiven laiturissa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tämä Kuopion läänin kunnalliskalerin, vuodelta 1892 sivu 81 kertoo Maaningan pitäjän hallinnosta.
Sivut 82 ja 83 jatkavat edellisen sivun sisältöä.
Sota-ajan jälkeen maassamme oli pula kaikenlaisista tarvikkeista. Jokaisen ostaakseen tavaraa tuli hankkia ostolupa hankintoihinsa. Kuvassa polkupyörän renkaan ostolupa.
Työvoimalautakunta valvoi työvoimankäyttöä sota-aikana.Taavetti Hoffrenkin sai oman "Työvoiman ilmoittautumiskirjan"
Entinen J. Pärnäsen kauppa ja varastorakennukset 1930 -luvun lopulla Kinnulanlahden Harrasharjulla. Talon nykyisin omistavat Sirkka ja Antti Hyvärinen. Kuvan omistaa Sirkka Hyvärinen.
Kauppias Juho Pärnäsen matkustuslupa sota-aikana.
Juho Pärnänen oli lahjoituksissaan kaukonäköinen mies.
Juho Pärnänen oli myös isänmaallinen mies tukiessaan puolustusvoimien lentokonehankintoja.
Vuonna 1963 tapahtui maassamme rahanuudistus. Valtionvarainministeriö jakoi jokaiseen kotiin tiedotteen. Uudet kolikot ja setelit tulivat käyttöön.
Leinolanlahden kansakoululaisia vuonna 1914. Takana opettaja Maria Itkonen. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Venäjänsaaren ja Leinolanlahden kyläläisiä matkalla Kuopion talvimarkkinoille. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Leinolanlahden mieskuoro, oikealla kuoronjohtaja opettaja Tauno Sutinen. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Juho Turunen Lehostenlahden laivarannassa viimeisellä matkallaan Hirvilahden hautausmaalle syksyllä 1946. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Leinolanlahden sekakuoro, vasemmalla kuoronjohtaja opettaja Aune Karttunen. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Venäjänsaaren Kurkiniemen entinen torppari ja vuodesta 1926 talon isäntä Juho Turunen sekä pojat, Veikko ja Onni kahvitauolla 1920-luvun lopulla. Kuvan omistaa Matti Turunen.
"Parempien perheiden" nuoria huviretkellä Akkosaaressa vuonna 1909. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tukkilaisia puutavaran uitossa Maaninkajärvellä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan ompeluseuran väki yhteiskuvassa v. 1925. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ahkiolahden kanavatyömaalla v. 1938. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan työväen yhdistyksen järjestysmiehiä v. 1928. Vasemmalla tuntematon mies, keskellä Samuli Paldanius ja Armas Soininen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kauppian Toivo Gröndahlin perhe. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Juuston valmistusta Sinikiven meijerissä 1940-luvun lopulla. Kustaa Malkamäki työnsä ääressä. Tämän kuvan omistaa Maaningan kunta.
Juustontekijöitä yhteiskuvassa. Vas. Jorma Orrela ja oikealla Reino Helle. Muiden nimet eivät ole tiedossa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kinnulanlahden Kallan myymälä 1940-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tyytyväiset kalamiehet. Ahti antoi Lapinjärvestä Vihtori ja Veikko Väänäsen pitkäsiimaan 10 kg 400 g painavan hauen vuonna 1928. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pihtisalmen kuuluisa kanala 1930-luvun alussa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pietikäisen saha Pihtisalmessa 1920-luvulla. Saha lienee sijainnut Keskisaaren tien paikalla mantereen puolella. Kuvan omistaa Anna Rönkä
Perunajauhojen valmistusta Vainikkalassa tai paremmin sanoen silloisessa Leskelässä vuonna 1928. Vasemmalta karjakko Lyyli. emäntä Anni Leskinen, Anni Savolainen ja Elli Tolppanen.
Isännät Janne Airaksinen, Olavi ja Yrjö Leskinen sekä Pekka Hujanen Maaningan viljamakasiin ovella. Kunnan hallinnoima lainajyvästö turvasi maaninkalaisten siemenviljan saantia katovuosina. Kuvan omistaa Maaningan kunta
Maaningan viljamakasiini kuntakeskuksen päätien varrella Katso oven yläpuolella olevaa vuosilukua. Vertaa sitä esillä olevaan vanhempaan kuvaan. Makasiinihan on nuortunut kahdella vuodella kuvausten välillä. Kuvan omistaa Veli Nykänen
Soranajoa vuonna 1935. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kivenraivausta Tavinsalmella Miettilän pellolla vuonna 1929. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kasvinsuojelua Halolan koepalstoilla 1940-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tieyhteyksien puuttuminen viljelysten väliltä korvattiin vesiteitä käyttäen. Niittokone kuljetetaan veneellä seuraavalle heinäntekopaikalle. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kinnulanlahdessa oli Osuuskauppa Työkansa. Myöhemmin toimintaa jatkoi Osuusliike Kalla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Leinolanlahden kansakoulun ensimmäiset päästötodistuksen saaneet oppilaat v. 1906. Vasemmalta; Aatu Tuppurainen, Hannes Manninen, Kalle Manninen, opettaja Maria Itkonen, Taudor Tiainen, Emmi Turunen, Hannes Tuppurainen, Erkki Itkonen ja Johannes Jääskeläinen. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Rovasti Gröger ja rippikoulutytöt Maaningan pappilan pihalla pidetyllä oppitunnilla 1920-luvun loppupuolella. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Maaningan vanhan pappilan piharakennuksia v. 2009. Edellisessä vanhassa kuvassa rippikoulua pidettiin tämän rakennuksen kuistin puoleisella nurkalla.
Puhdetyö taloissa oli arvossaan, joka samalla oli pitkien iltojen hyötyviihdykettä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ilmakuva Maaningan kirkosta 1960-luvulta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninka - Siilinjärven maantie 1920-luvulla. Tämä suora on Käärmelahdessa, ns. Kangaslammin suora. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tuovilanlahden kylää vuodelta 1936. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Soranajoa aprillipäivänä vuonna 1935. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sinikiven Tarmon seurantalo 1920-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ilmakuva Tuovilanlahden kylästä 1960-luvulta. Kuvan omistaa Maaninhan kunta.
Pihtisalmen kyläraitti 1900-luvun alussa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Otto Huuskosen talo Maaningan kirkonkylässä 1930-luvulla Kuvassa oikealta Otto Huuskonen ja emäntänsä Ida, tytär Liisa ja Oton sisar Hilma Huuskonen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ukonahon talon pihapiiriä Ahkiolahdessa 1920-luvun lopulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Viantalaisen kauppias Erkki Paldaniuksen myymäläauto kierteli eri puolilla pitäjää. Tässä pysäkkipaikkana taitaa olla Maaningan Halola. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Asiakapalveluun panostettiin vanhaan hyvään aikaan. Isännälle tarjotaan emännälle vietäväksi hamekangasta ja myös mitataan jauhoja pussiin. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Säästöpankkirakennus valmistui 1953, joka joutui väistymään uuden pankkirakennuksen tieltä vuonna 1983. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Sankarihaudoilla oleva patsas, "Henkensä uhrasivat isänmaan vapauden puolesta". Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Räihän vesimylly seisoo uhkeana Viannonkosken partaalla. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Myllyn koneisto on lähes käyttökunnossa. Kuvattu v. 2008. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Ratas voisi vaikkapa rupattaa jos niitä vähän rasvaisi. Kuvassa kahden kiviparin voimansiirtolaitteistoa. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Entisaikaan, ennen autojen yleistymistä saattoi perhettä kuljettaa turvallisesti traktorilla. Onkohan isäntä kahden naisen loukussa? Kuva on jostain itä-blokin maasta.
Haatalan voimistelijat ohjaajansa kanssa vuonna 1930. Kuvan omistaa Viljo Pitkänen.
Kinnulanlahden Pyssymäen työväentalo 1920-luvulla. Kuvan omistaa Pekka Hyttinen.
Kurolanlahden kansakoulun pojat käsityötunnilla vuonna 1914. Takana veistonopettaja Oskar Leinonen. Kuvan omistaa Terttu Leinonen.
Leinolanlahden kansakoulun oppilaita 1920-luvun alkupuolella. Keskellä istuvat opettajat Maria Itkonen ja Tauno Sutinen.
Lotta Svärdin Maaningan osaston lippu vihitään juhlallisesti Maaningan suojeluskunnan talolla 6.12.1935 Puheenjohtaja Elli Voutila keskustelee majuri Mauno Oksasen kanssa. Kuvan omistaa Martti Airaksinen.
Maaningan suojeluskunnan kuoro 1920-luvulla. Kuoronjohtajana toimi Janne Kyyhkynen. Kuvan omistaa Hanna Savolainen.
Maaningan kirkon alttari piispantarkastuksen aikaan v. 1930. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun on maalannut Ferdinand von Wright. Kuvan omistaa Rauha Hoffren.
Käärmelahden martat tekevät yhteistoimin lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville sotilaille v. 1941. Kuvan omistaa Selma Räsänen.
Maaningan tunnetuin tuohivirsujen tekijä Pekka Rissanen työn touhussa Miettilän mökissä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Topi Rissanen.
Talon emäntä Ruusa Karttunen valmistaa voimuotissa yhden kilon painoisia voipaketteja 1930-luvulla. Kuvan omistaa Anna Saastamoinen.
Maaninkalaisia pirssimiehiä vuodelta 1928. Vasemmalta; Paavo Raatikainen, Toivo Martikainen ja Martti Mykkänen. Kuvan omistaa Paavo Raatikainen.
Keskisaaren tilalla puitiin viljaa omatekoista hevoskiertoa voimalähteenä käyttäen. Kuva lienee peräisin 1930-luvun alkupuolelta. Kuvan omistaa Vappu Päivinen.
Leppäniemen talon komeaa Karjaa Maaningan kirkonkylässä 1930-luvulla. Kuvan omistaa Matti Laininen.
Teurastaja Eemeli Tiirikainen osti teuraseläimiä, teurasti ja myi lihat. Miestä sanottiin kansankielellä lihasaksaksi. Eemeli on työssä poikansa Pentin kanssa 1920-luvulla.
Ahkiolahden kanava valmistui 1800- luvun loppupuolella. Laivaliikenne oli vilkasta. Matkustaja-alus sulutuksessa 1890-luvulla. Kuvan omistaa museovirasto.
Toini ja Eero Ingman kiesseineen kyläilymatkalla pysähtynyt jututtamaan pyöräilevää Kalle Väisästä Tervarannassa. Kuva lienee otettu v. 1927. Kuvan omistaa Anna Väisänen.
Mökkiromantiikkaa kunnan maatilalta Haatalassa 1950-luvulla. Kuvan omistaa Toivo Jauhiainen.
Tuovilanlahden kyläraitti tulvii 1930-luvulla. Kuvan omistaa Hannes Leskinen.
Risukarhi, lapiorullaäes ja kylvökone olivat kylvötöiden tärkeimmät työkoneet. Kuva Ikälän talon pellolta 1920-luvun lopulta. Kuvan omistaa Antti Korhonen.
Johan Kyyhkysen v. 1878 perustamalla Lahtelan tiilitehtaalla oli käytössään mm. tämä “Jupi”-niminen hinaaja. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tavinniemen Savolan talo, joka aiemmin tunnettiin Karhulana. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pekka Taskinen Pulkonkoskelta kuljettaa perunakuormaansa renkinsä kanssa 1920-luvulla. Kuvan omistaa Aino Taskinen.
Käärmelahden Ikälän talon heinäntekoväkeä ruokatunilla 1920-luvulla. Kuvan omistaa Antti Korhonen.
Heinänkorjuutalkoissa Puronvoutilan pellolla 1930-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Katri Voutilainen.
Joulukuun kuva Maaninkajärveltä Satamatien päästä kuvattuna 28.12.2007 klo 13.15. Huomaa vasta jäätyneellä järvellä on verkonkokija. Kuvan omistaa Veli Nykänen.
Janne Miettinen(vas.) kaverinsa kanssa rakentamassa Malinharjun taloa Kinnulanlahdessa 1930-luvulla. Kuvan omistaa Pekka Hyttinen.
Pappilan työntekijät yhteiskuvassa v. 1923. Vasemmalta, Heikki Kosunen, Aatu Kärkkäinen, Jääskeläinen, Antti Juvonen,Taavetti Pitkänen ja Einari Bäck. Kuvan omistaa Antti Juvonen.
Pulkonkoskelainen kauppias Oskari Tuppurainen lienee ollut ensimmäinen maaninkalainen valokuvaaja. Kuvan omistaa Pekka Karhunen.
Heikki ja Hannes Laakkonen musisoimassa kotitalonsa puutarhassa Maaningan Villelässä 1920-luvulla. Kuvan omistaa Lauri Laakkonen.
Aune Hirvonen lähdössä kaupunkimatkalle poikansa Ension kanssa Maaningan Villelästä. Kuvan omistaa Lauri Laakkonen.
Kurolanlahtelaiset Matti ja Kalle Pääkkönen pyöräilyretkellä 1920-luvulla sonnustautuneina ajanmukaisiin pyöräilyasusteisiin. Kuvan omistaa Ilmari Pääkkönen
"Puureholma" loistonsa aikaan. Rakennus on tuotu Venäjänsaaresta. Kuvan omistaa Anna Soininen.
Maaningan kirkon rakennusmiehet yhteiskuvassa v. 1937-39. Kuvan omistaa Anna Soininen.
Pihtisalmen sahan työntekijöitä yhteiskuvassa 1930-luvulla. Kuvan omistaa Anna Soininen.
Talkooväkeä valmiina aloittamaan talkootanssit Venäjänsaaren Hietaharjulla v. 1938. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Venäjänsaaren pyhäkoululaisia 1930-luvun loppupuolella. Opettajat Matilda Husso vasemmalla ja Ida Turunen oikealla. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Matkustajahöyrylaiva "Länsi-Kuopio" liikennöi vuosina 1918-25 Pohjois-Kallaveden ja Suuren Ruokoveden länsirantaa Pulkonkoskelle saakka. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Leinolanlahden ja Venäjänsaaren reserviläisiä kertausharjoituksissa Utissa v. 1936. Kuvan omistaa Matti Turunen.
Johannes Blom vaimonsa Ida Maria Soinisen sekä naapurin lapsen Eeva Soinisen kanssa Maaningan Haapamäellä.
Leinolanlahden koululaisia 1930-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Niilo Venäläinen.
Leinolanlahtelaisia äitienpäivillä 1925-30. Kuvan omistaa Niilo Venäläinen.
Äitienpäivien osanottajia Leinolanlahden koululla v. 1931. Kuvan omistaa Niilo Venäläinen.
Leinolanlahden koulun oppilaat v. 1916 opettajansa Maria Itkosen kanssa. Kuvan omistaa Niilo Venäläinen.
Olli Kyyhkynen Oli monipuolinen vaikuttaja maaninkalaisessa elämässä. Hän toimi opettajana ja pappina sekä kasvitieteilijänä.
Janne Kyyhkysen omistama Lahtelan talo Maaninhan Kinnulanlahdella vuonna 1912. Talon edustalla Jannen ja vaimonsa Ida Marian lapset. Talo oli aikanaan merkittävä kulttuurikoti Maaningalla.
Kyyhkysten sukukuva Lahtelan pihamaalla vuonna 1905. Janne Kyyhkynen takana keskellä.
Ahkiolahden kanavakasöörin virkatalo. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
S/S Länsi Kuopio liikennöi Kuopiosta mm. Kurolanlahdelle ja Pulkonkoskelle
Juhannuksena v. 1935. Päällikkö Huuskonen perheineen, koneenhoitaja Väänänen ja apulainen Ikäheimo sekä Hilkka Nousiainen, Väinö Jauhiainen ja Matti Katainen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kurolanlahden nuorisoseuran näytelmäpiiri harjoituksissaan 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kappeenkyläkuva vuodelta 1933. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kirvesmiehet rakentavat saunaa jossain Maaningalla v. 1932. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Armas Pynnönen (oikealla) metsästyskaverinsa kanssa esittelevät saalistaan Pulkonkoskella v. 1928. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Puhdetöitä tehtiin talojen pirteissä talviaikoina. Kuva lienee 1930-luvulta. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maatalouden koneistaminen oli vilkkaimmillaan 1960-luvulla. Tällöin tulivat käyttöön niittosilppurit. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninkalainen Hannes Iivarinen esittelee urheilupalkintojaan. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan sankarihaudat sodan jälkeen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkonkylän raitti 1950-luvulla. Takana oikealla vanha kunnantalo. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kupinniemi, vanha kunnalliskoti Haatalassa 1950-luvulla.
Kotirintaman väki, naiset, huolehtivat kaikista maatalouden töistä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Rakennusmiehiä koulun rakennustyömaalla. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Talon rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa. Kyseessä lienee työväentalon rakentamistalkoot. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninkalainen voimamies Veikko Korhonen nostaakolukärryn akseliston ylös, johon ainoastaan harva mies pystyi. Kuva vuodelta 1932. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kurolanlahtelaiset saunanrakentajat piilukirveineen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Aapeli Häkkinen teroittamassa viikatettaan. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaninkalaiset valmistautumassa “sisällissotaan” vuonna 1918. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan kirkossa suuret hautajaiset. Vainajaa siunaamassa viisi pappia. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan sankarihautausmaan patsaan paljastustilaisuus. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Suoviljelykurssi Halolassa 8.6. - 12.6.1922 Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maatalouskerhotyttöjen karjatalouskurssi Halolassa 1938. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Veneen tervaus onnistuu parhaiten kevätahavan aikaan. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kalle Airaksinen vaimonsa ja tyttärensä kanssa esittelee mahtipossuaan. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningalla viljeltiin 1920-luvulla myös juurikasveja. Kuva porkkanoiden listimisestä. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan naisia pappilan korintekokurssilla 17.3.1933. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pohjois-Haatalan kylän kuoro vuodelta 1932. Kuvan omistaa Arvi Eskelinen.
Pohjois-Haatalaisella heinäpellolla. Kuvassa vasemmalla talon isäntä Heino Kokkonen. Kuvan omistaa Heikki Kokkonen.
Pohjois-Haatalan miesten ollessa sodassa naiset joutuivat tekemään kaikkia talon töitä. Roivaalan emäntä lypsyllä. Kuvan omistaa Heikki Roivainen.
Viljan puintia 1950-luvulla Pohjois-Haatalan Nurkkalassa.
Siemenviljan lajittelua Maaninkamäen Eskelässä 1950-luvulla. Kuvan omistaa Arvi Eskelinen.
Jooseppi Roivainen leikkaa ruista sirpillä Vanha-Purolan pellolla 1930-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Heikki Roivainen.
Kumpuharjun vanha päärakennus Pohjois-Haatalassa 1900-luvun alkupuolella.
Oskari Kvick äestämässä peltoa Pohjois-Haatalan Nurkkalassa. Kuvan omistaa Elna Kvick.
Iltalypsyllä Pohjois-Haatalan Roivaalassa 1930-luvulla. Kuvan omistaa Heikki Roivainen.
1930-luvulla talkootyö oli arvossaan. Hiltulan navetanrakennustyömaa, jossa talkooväkeä oli työskentelemässä varsinaisten rakennusmiesten lisäksi. Kuvan omistaa Anja Lappalainen.
Ennen puutavarakuljetusten koneistamista tukit ajettiin laaneihin hevospelillä. Martti Mykkänen tukinajossa. Kuvan omistaa Paavo Hiltunen.
Maaninkajoen perkaustyömaa 1930-luvun lopulla. Kuvan omistaa Pekka Mykkänen.
Metelinkallion kiviröykkiöt, joita kutsutaan lapinhaudoiksi ovat suojelukohteita jo 1600-1700 luvulta lähtien. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan Tarmon voimistelujoukkue v. 1964. Urheilijat vas. Veli Voutila, Martti Tuomainen, Sakari Antikainen, Reino Lehti, Antti Voutilainen, Oiva Muona ja Voitto Muona. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Maaningan Tarmon voittoisa hiihtojoukkue . 1959. Vas. Veikko Räsänen, Pentti Hyttinen ja Toivo Rissanen. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Kirjailija Aino Räsänen miehensä Toivon kanssa talonsa kuistilla keväällä 1979. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Tuovilanlahden jylhiä maisemia Pohjois-Haatalan puolelta katsottuna. Kuvan omistaa Heikki Roivainen.
Syksyinen kuva Tuovilanlahden satamasta. Purjehduskauden viimeisiä lotjia lastataan. Kuva Maaningan kunta.
Tuovilanlahden lahden pohja satamamakasiineineen ja kaupparakennuksineen, 1890-luvun alussa. Kuvan omistaa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Tuovilanlahden kyläraitti 1890-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Tuovilanlahden kylänäkymä vuodelta 1890. Kuvannut Daniel Nyblin. Kuvan omistaa Niilo Mykkänen.
Lokson pato Korkeakosken jokeen rakennettiin noin 1920 tienoilla. Koskessa oli voimalaitos. Pato murtui kevättuvan seurauksena 14.5.1944. Kuvan omistaa Helvi Lönnblad.
Tuovilanlahden kylää. Rantamakasiinin takana Lahtela, jossa oli A.J. Remeksen sekatavarakauppa. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Korkeakoski kevätkuohuissaan. 1930-luvulla. Kuvan omistaa Maaningan kunta
Korkeakoski ja sen yläpuolella oleva mylly v. 1890. Kuva, Niilo Mykkänen.
14.5.1944 äitienpäivän tulva vei myös maantiesillan mennessään. Kuva Veikko Juutilaisen.
Tulvan muotoilema joen uoma Tuovilanlahdessa 14.5.1944 padon murtuman jälkeen. Kuva Veikko Juutilaisen.
Tulvan tuomia jäälohkareita Tuovilanlahdessa 14.5.1944. Taustalla Rantalan ja Lahtelan talot. Kuva Veikko Juutilaisen.
Tuovilanlahden tulvan seurauksia 14.5.1944. Taustalla Rantalan talo. Kuva Veikko Juutilaisen.
14.5.1944 tulvan voimaa näyttää suurten jäälohkareiden kulkeutuminen Kallan kaupan pihaankin. Kuva Veikko Juutilaisen.
Asikaisenkosken mylly Tuovilanlahdessa 1890-luvun alkupuolella. Kuvannut Viktor Barsokevitsch.
Tuovilanlahti oikealla. Mäen päällä Mykkälän Pateniemen mylly. Kuva Niilo Mykkäsen.
Mustalähteen mylly Tuovilanlahdessa. Kuva Niilo Mykkäsen.
Tuovilanlahden osuusmeijerin toimitalo. Meijeri oli perustettu v. 1906 ja se toimi vuoteen 1938 saakka. Kuvan omistaa Helvi Lönnblad.
A.J. Remeksen Tuovilanlahden kauppaliikkeen myymäläkuva. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Ojalan Viljo Tikkanen tuomassa kermatonkkaansa meijerille. Kuvan omistaa Aino Paldanius.
Tinuri Antti Jäppinen työnsä ääressä. Kuvan omistaa Antti Jäppinen.
Tuovilanlahden Konepajan venemoottori. Kuva: Sulo Koponen.
Tuovilanlahden Konepajan vamistama maamoottori. Kuva: Sulo Koponen.
Tuovilanlahden työväentalo. Myyty yksityiselle vuonna 1970. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Pohjois-Savon tinaamo osti Mikko Lankiselta entiset moottoritehtaan tilat, joissa aloitti maito ja yms. astioiden tinaustoiminnan v. 1958. Tinaamon koko henkilökunta asettunut yhteiskuvaan. Kuvan omistaa Antti Jäppinen.
Herrat autoajelulla. Oikealla auton omistaja Taavi Savolainen, Otto Kauppinen,Rikhard Raatikainen ja Kalle Rissanen. Kuvan omistaa Topi Rissanen.
Liikennöitsijä Hannes Karppinen autoineen. Auto liikennöi Tuovilanlahdelle ja Pielavedelle. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Juho Hiltusen ensimmäinen kuorma-auto Tuovilanlahdella. Omistaja seisoo vasemmalla ja kopissa istuu Urho Saastamoinen. Kuvan omistaa Juho Hiltunen.
Tavinsalmen koulun päiväjuhlan leikkiryhmä esiintyy v. 1930. Tälle paikalle rakennettiin sauna. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Äitienpäiväväkeä Tavinsalmen koululla v. 1930. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen äitienpäivien juhlatoimikunta v. 1930. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Koulunsa päättäneet oppilaat keväällä v. 1930 opettajansa Anna Koskimaan seurassa Tavinsalmella. Kuvan: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun ekaluokkalaiset v. 1930. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Opettaja Anna Koskimaa yläluokan tyttöjen kanssa v. 1930 Tavinsalmen koululla. Kuva: Anna Koskimaan Kokoelma.
Tavinsalmen lottatytöt v. 1941 ohjaajansa Anna Liisa Castrenin kanssa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun koivukujan puiden istutusta keväällä 1956. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun 1957-58 IV, V, VI ja VII luokat käsityönopettajansa kanssa koulun saunarannassa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan uusi keskikoululuokka rehtorinsa kanssa yhteiskuvassa vanhassa pappilassa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Opettaja Maria Elomaan luokka Tavinsalmen koululla. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun opettaja Anna Koskimaa os. Nevalainen toimi koulun opettajana vv.1929-58. Hän on syntynyt Juuan kunnan Vuokon kylässä 11.8.1895. Muutti Kuopioon 5.9.1958. Puoliso Evald Koskimaa s. 3.10.1891 Parkanossa ja kuoli 13.12.1936 Maaningalla. Perheellä ei ollut lapsia. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Bergroth´in talo Tavinsalmella v. 1953. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan raittiuslautakunta vuonna 1952. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan lottavoimistelijattaret Helsingin lottakisoissa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Kaatuneiden sankarivainajien muistotilaisuus Maaningan kirkossa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan lottakurssi Sinikivessä v. 1938. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Lotta Svärd Maaningan osaston sihteeri karjatalouskoulun johtaja agronomi Helmi Korhonen kantoi suurimman vastuun lottatuvan rakentamisessa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Lotta Svärd Maaningan paikallisosasto rakennutti oman toimitalon kirkonkylän keskustaan, Talo valmistui 1941. Rakennuksessa toimi lottatuvan ravintola ja matkustajakoti. Talo tunnettiin myöhemmin Tapiolana. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaninkalaisia ja pälkjärveläiisiä pikkulottia. Kuva: Anna koskimaan kokoelma.
Lotat osallistuivat sankarihautajaisiin. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Lehtikuva Maaningan uuden keskikoulurakennuksen vihkijäisjuhlasta 27.2.1972. Kuvan omistaa Maaningan kunta.
Lehtikuva Kinnulanlahden koulutalosta ja lehtijutusta. Tämän koulun jälkeen rakennettu uusi koulukin on lopettanut toimintansa keväällä 2009 rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Kuva Anna Koskimaa kokoelmasta.
Kirkonkylän marttojen johtokunta vuodelta 1941. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan Marttayhdistysten Paikallisliiton johtokunta v. 1940. Kuvassa edessä vas. opettaja Liisa Pitkänen ja opettaja Anna Koskimaa. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun koivukujanteen istuttajat yhteiskuvassa. Kuva: Anna koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun yläkerran näkymä kylälle päin. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Opettaja Anna Koskimaa luovuttaa Marttajärjestön stipendi-lahjakirjan Maaningan keskikoulun rehtorille. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Tavinsalmen koulun johtokunnan jäsenen Petter Häklin 50-v juhlaväkeä. Vas rouvat Laina Rissanen, Elsa Lankinen, Anna Koskimaa ja Elsa Häkli. Herrat; Aaro Miettinen ja Mikko Lankinen. Kuva: Anna Koskimaan kokoelma.
Maaningan rippilapset kirkon portailla v.1954. Kuva: Pirjo Kääriäinen.
Sinikiven meijerin pyykkirannassa v. 1950. Kuva: Pirjo Kääriäinen.
Lapinjärven Kapealahden talon pihassa v. 1935. Kuva: Pirjo Kääriäinen.
Lapinjärven Kapealahdessa uudismaata kyntämässä v. 1945. Kuva: Pirjo Kääriäinen.
Kinnulanlahdella Kapealahden talon väki asettunut uuden auton vierelle kuvaan. Kuvan omistaa Pirjo Kääriäinen.
Pulkonkosken Vanhanpaikan isäntä Johannes Tuovinen 28 vuotiaana. Kuva: Anna Tuovinen.
Vanhapaikan emäntä Maria Tuovinen 30 vuotiaana (1850-1929). Kuva Anna Tuovinen.
Vanhapaikan isäntä, Karttulan kunnanlääkäri Johannes Einari (Junnu) Tuovinen ( 1891-1969). Kuva vuodelta 1928. Kuva: Anna Tuovinen.
Vanhapaikan nuori isäntä Jussi Matias Tuovinen ohjeistaa työntekijöitä heinäpellolla v. 1964. Kuvassa talon viimeinen hevonen “Leimu”. Kuva: Anna Tuovinen
Vanhapaikan päärakennus talvisessa asussaan 1940-luvulla. Kuva: Anna Tuovinen.
Ilmakuva Vanhapaikan pihapiiristä. Taustalla Pulkonlahti. Kuvattu 1963. Kuva: Anna Tuovinen.
Vanhapaikka järveltä kuvattuna. Edessä oikealla talon oma laivalaituri ja rannassa vasemmalla nuottakota. Kuva 1920-luvulta. Kuva: Anna Tuovinen.
Perunanistutusta Vanhapaikan pellolla v. 1963. Vasemmalla talon isäntä, Junu, raapii korvallistaan, ei puhu kännykkään. Kuva: Anna Tuovinen.
Pyssymäen työväentalo Kinnulanlahdella 1920-luvun alkupuolella. Kuva: Pekka Hyttinen.
Viannonkosken ylittävää siltaa rakennetaan. Kuvattu 19.12.1936. Kuvan omistaa Anna Valta.
Kurolanlahden kyläläisiä Pönttöniemessä vuonna 1931, Kuvan omistaa Leena Karhunen.
Viantalaisen Huuhkajan tilan heinäväki lepotauolla 1920-luvun alkipuolella. Kuva: Jorma Puurunen.
Puutavaran ajoa Pulkonjärvellä v. 1925. Kuvassa etualalla Tahvo ja Viljo Pärmä. Kuva: Reino Kosunen
Viannan nuorisoseuralaisia v. 1927. Kuva: Tatu Tuovinen.
Kurolanlahden nuorisoseuran näyttelijäryhmä “Anna-Liisa” näytelmän esityksen jälkeen 1920-luvulla. Kuva: Ville Raatikainen.
Kurolanlahden neitosia ryhmäkuvassa 1920-luvulla.. Kuva: Pirkko Ruotsalainen.
Pekka Raatikainen asioimassa Karhusen kaupassa Kurolanlahdella. Kangasta mittaamassa Katri Karhunen. Vierellään Tuulikki Karhunen. Kuvattu 1920-luvulla. Kuva: Salma Väisänen.
Kupinniemen tulipalo 1980 alkupuolella. Kuva Veli Nykänen.
Elinkeinoasiamies Veli Nykänen esittelee Maaningan Honkamäen graniittia, kädessä on Pulkonkosken Kalkkisalmen "marmorinäyte". Kuva vuodelta 1984.
Honkamäen louhoksella irroitettua "kamia" tarkastelemassa kaivosteknikko Pekka Kaasinen (vas.) ja elinkeinoasiamies Veli Nykänen v. 1983
Kunnanjohtaja Pertti Sulasma (vas) ja palopäällikkö Paavo Jauhiainen uuden palontorjuntaveneen koeajolla v. 1988
Varpasaaren Jänttilässä 1920-luvulla, vas. Sylvi, 3 v, Anna Pauliina ja Tekla. Penkillä istumassa Oskar Jäntti. Kuvan omistaa Paula Hasunen.
Varpaniemen talon pihapiiri Käärmelahdella ennen asuinrakennuksen tulipaloa edellisten omistajien aikana. Kuvan omistaa Paula Hasunen.
"Paraati" Maaningan urheilukentällä. Valmistaudutaan jatkosotaan. Kuvan omistaa Heikki Haapalainen.
