Lähtötunnelmat kotona.
Kuopio-Kotka 300km
Ensimmäinen etappi oli Kotkaan, jossa kävimme ajelulla Ellun serkun kanssa.
Haminan vanha museotie oli kerrassaan mahtava tie ajella, hyvää harjoitusta tulevia serpentiinejä varten. Koskellekkin oli ihan kiva tie.
Ellun kaveri kaveri halusi seuraavana päivänä kovasti mopon kyytiin, ei muuta kun Ellun varusteet päälle.
Ja sitten mentiin n. puolen tunnin ajelulle.
Hengissä selvittiin josta kaikki olivat iloisia :)
Susi
Lähtiessä mittarilukema VFR:ssä oli siis 9563 mil, eli 15300 km.
Anoppilan pihassa vielä kiiltää tai melkein kiiltää.
Menimme helsinkiin ajoissa ja Ikea vierailusta / Leffasta valitsimme leffan, ei sieltä Ikeasta nyt juurikaan mitään olisi mukaankaan mahtunut ;)
Kotka-Helsinki
Lautalla aika matelee, kävimme saunaosastolla juoksumatolla ja kuntopyörällä sekä poreammeessa ja saunassa, muuten lähinnä nukkuen ja syöden.
Helsinki-Rostock "Superfast"
Naapurin lippu ja heppu.
Mopo irti liinoista ja baanalle, autobaanalle. Laivalle samaan aikaan sattuneet Tuomo ja Elina päättivät seurata meitä valitsemalleni leirintä alueelle, koska alkumatkan suunta oli sama.
Leirintä aluetta en Rostock:sta löytänyt, joten valitsemani meni pikkuteitä pitkin aikamoiseen korpeen, kuitenkaan tekemättä matkassa kovinkaan suurta poikkeamaa. Koska lautta oli myöhään maissa, oli leirintä alue kiinni, niin erinäisten vaihdein ja leirintäalueella vieraana olleen nuoren miehen tulkkaus avustuksella päädyimme yöksi Gasthousen takapihalle. Majatalo oli aivan leirintäalueen vieressä, saimme yön 10€:lla per teltta, kun leirintäalueella se olisi ollut 15€.
Paikka ei ollut ollenkaan hassumpi, trangia aamiaiset naamaan ja baanalle.. Tuomolla oli bensa varatankilla, lupasin saattaa huoltsikalle asti, mutta navigaattori sekoiluideni jälkeen erkanimme kuitenkin, myöhemmin saimme viestiä että hekin pääsivät onnellisesti reitilleen.
Väliajalla kahvia ja pullaa. Matka suuntaa siis kohti Prahaa, ensimmäistä kohdettal
Rostock-Praha 585km
Hostellille tavarat ja muutaman korttelin päähän vartioidulle P-alueelle mopo.
Ei sitä kyllä äkkisiltään vartioiduksi P-alueeksi tunnistaisi...
Prahassa en osannut päättää mitä paikallista evästä haluaisin, jotin otin annoksen jossa oli vähän kaikkea, tuhottoman suolainen ja rasvainen makkara, ankkaa, tirisevä possu, pottu systeemeitä, leipiä. Menin jostain syystä sekaisin ja tilasin ökyhintaisen viinin vaikka mieleni teki olutta, ja olimme vielä Tsekeissä...
Kävelyä illalla Prahan kaupungilla.
Se kello jonka kukkuvia apostoleja mainostetaan turistioppaissa.
Siellä oli myös yksi kauppa jossa myytiin souvineerejä. (Tai ehkä niitä oli useampiakin ;)
Tykki.
Nuoriso ryyppäsi sivistyneesti Wichyä.
Kebab on aina muodissa.
Ellu rikkoi yhden verhon Hostellissa, jonka nokkelana pokkelana korjasin ilmastointiteipillä.
Prahan siltoja.
Muistomerkki kommunisimin uhreille.
Kuvittele Praha ilman kommunismia, nyt se on upea, mutta se voisi olla kerrassaan loistava.
Pariisiin olisin halunnut, mutta kaupunkiin ei kannata tutustua oikeastaan lyhemmässä ajassa kuin että yövyt kaksi yötä, eli saat yhden täyden päivän kohteessa. Tähän ei nyt riittänyt aikaa, joten jouduimme tyytymään kopioon Prahassa.
Kaupunki ja kirkko, tai siis vituksen katedraali.
Kaupungin kattoja sieltä kopio eifel tornista.
Turisti tähystää hieman sumuista kaupunkia kiikareilla.
U.S.A
Karsea ryysis, en nähnyt mitä siellä tapahtui ennen kuin katsoin otetusta kuvasta.
Reipas, rento, kää-den lento.
Gootti kirkot on kerrassaan mahtavia, Prahassa on jotakuinkin samanlainen kuin Wienissä.
Minne tahansa super-stara meneekin, niin neidot parveilevat ympärillä ;) Otin siis partiolaisena partiolaisista kuvan, josta he kovasti kiinnoistuivat ja halusivat samaan kuvaan :)
Jonotuksen jälkeen kirkkoon sisälle.
Jotakuinkin sanoin kuvaamaton.
Olisi pitänyt olla 17-55 linssin lisäksi vielä n. 10mm laajis kanssa, mutta se pitäs ensin vielä ostaakkin ;)
Vuoden luontokuva.
Sieltä ne Apostolit nyt kurkkii, ei ehkä kaiken sen hypetyksen arvoinen juttu.
Welko, eurolla!
Prahasta lähelle kotkanpesää kämppäämään.
Praha-Obersalzberg 550km
Leirintäalueen viertä kulki kohiseva koski.
Lähellä Ramsauta ja Salzburgia siis.
Alppikylän rakennuksia.
Ja alppijärven rannalla mökkejä.
Hulluja nuo maastoautoilijat.
Paljon fiksuumpaa on tietenkin lähteä mopolla!
Pimeä tunnelli hissille, ja hienolla hissillä ylös.
Ja viimein alkoi ne hienot kelit, näkyy vaikka minne asti!
Kotkanpesä.
Maisemassa ei paljoa valittamista.
Komia on torppa, mutta sisällä ei päässyt tutustumaan koko rakennukseen, ylimmän kerroksen kahvioon, ruokalaan ja turisti myymälään pääsee, muista kerroksista joutuu tyytymään pohjapiirruksen esittelyyn. Pettymys siltä osin, mutta ei jaksanut antaa sen häiritä, näkymä korvasi paljon.
Kyltti.
Napotuskuva.
Itävallan moottoritietarra huoltikselta ja motarille. Itävallan systeemissä on edes hitunen järkeä Ranskan ja Italian vastaaviin, joissa pitää joka moottoritieliittymästä ottaa lappu ja poistuessa maksaa, idiootit...
Gardalle siis matka, Prahan kopekoita jäi vähän yli ja vaihdoin ne takaisin Euroineeksi törkeällä kusetus kurssilla ja välityspalkkiolla, tosin vasta Ranskasta.
Muisti, lukutaito sun muut pettivät ja olimmekin Gardalla päivää aikaisemmin kuin mitä hotellivaraus oli, eikä hotellissa ollut tilaa, joten ei muuta kun leirintäalueella, joista ensimmäinen oli täysi, toisella oli tilaa.
Obersalzberg-Riva Del Garda 420km
Pakollisten toimien jälkeen kävelylle, jolloin tajusin että näin elämäni ensimmäiset palmut! Wau! Jos ei Jukka-sellaisia lasketa.
Ajoneuvo jolle ei Tekniikanmaailma-lehden mukaan ole ilmoitettu suurinta sallittua kattokuormaa.
Kävelyltä palattuamme kuulimme älämölöä, ja kasvain, leirintäalueen aidan takana oli Beach-Party, kyselin naapureilta että tietävätkö kauanko se kestää - vain 02:00 asti, jep jep... No onneksi teltassa on erinomainen äänieristys :P
Ois voinu tietty hakea toisen viinipullon ja mennä mukaan, mutta Ellu ei innostunut, jotein katkonaista unta sitten sinne 02 asti..
Ojennus.
Sanitarium.
Valitsimme Medium tason maastopyöräreittejä 2€ turisti-infon ulkoilukartasta. Kulkivat hienosti mm. viinitarhojen läpi.
Suurin osa Medium tason reiteistä oli päällystetyillä teillä, mutta jokunen hiekkatiepätkäkin löytyi.
Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kartanlukutauko... 3 päivää, yritettiin ajaa kolme reittiä, yhdelläkään niistä ei pysytty. Mutta eipä sen niin väliä, hienoja pyöräilyjä silti.
Del Monte mies sanoo "Kyllä".
Lago di tenno. Hieno jorpakko korkealla, johon ei vesi laske tai siitä ei laske vesi tai molempi, tai jotain sellaista, puhdas vetinen järvi korkealla siis.
Sama vesi.
Kohti mutkaa...
Neulansilmää, kylää ja Garda järveä taustalla.
Hotellin parvekkeelta yöllä. Hoteli oli Hotel Gabry.
.. ja eri suuntaan.
Samat kuvat päivällä
..ja sinne toiseen suuntaan myös.
Aloitteleva surffari järvellä.
Turisti rannalla. Lämpötilat Gardalla olivat siellä +25-+28. Eli varsin passeli pyöräilysää siis. Paitsi viimeisenä ajopäivänä kun noustuun korkealle niin oli aika viileää.. Taisi se olla aavistuksen viileämpi päivä kyllä muutenkin.
Italia ei oikein taitu, joten päättelin että tämä on vanha viinin poljenta sammio tms. Hyvinhän tuo poljenta näyttää sujuvan!
Surffauksen ja fillaroinnin lisäksi Gardalta löytyy kiipeilyseiniä.
Hymy on toisilla herkässä kun on edes jonkinlainen pätkä oikeaa polkua jossain.
Rotkon laidalla meni paljon fillari reittejä(kin).
Jos Suomessa, niin kyllä myöskin Italiassa taloja tehdään ihan uskomattomiin hevonkorpiin...
Puistossa
On-nen-pyö-rä.
Jonkun linnan vankisellin p-huussi. Emme testanneet toimivuutta (ei ollut paperia).
Ja jälleen rannassa tapahtui, tälläkertaa siellä oli jalis ottelu pehmokentällä, joka oli kostutettu ja saippuoitu, erikoista mutta hauskannäköistä puuhaa :) Sikäläinen versio suopotkupallosta, tai jotain sinnepäin ;)
Ihan perus asiallinen fillari, keula sitä perus kuraa, mutta kun ei oikeasti poluilla rymistelty, niin haitannut. 120€ 3pv, 2 x pyörät + lukkokengät + kypärät + lukot.
Medium ei savolaisesta näkökulmasta ollut maastopyöräilyä (mountain biking) vaan pyöräilyä vuorilla (biking on mountain), mutta seuraavan tason (Difficult) polut menivät sitten kunnon irtokivikoissa :)
kolme päivää poljettiin ensin 2-4h ylös ja sitten 20-30min alas...
Sormeni kohdalla näkyy (ainakin isossa kuvassa) radio masto, josta menimme vielä hoekotvasen ylöspäin.
Garda on surffareitten mesta, kun siellä käytännössä tuulee aina.
Ja niin tuuli nytkin
Surffareit oli kuin sieniä sateella.
Ja lisää surffareita
Sitten uimaan
Ranta Riva Del Gardalla ei ollut erityisen hienoa hiekkaa, vaan pikemminkin pientä pyöreää kivikkoa.
3vko reissulla pitää välillä pyykätäkkin.
Ite
Rannassa oli maksullinen tramboliini jossa oli kahdeksan pomppualuetta häkin sisällä. Pitihän sitä käydä testaamassa!
Oli todella kimmoisa vehe, eikä ihan kaikki hypyt pysyny lapasessa, tietenkin siinä vähän sitten selkä venähti... Onneksi ei haitannut ajamista eikä kävelyä, venyttäessä on vieläkin kipeä, ja suomessa on oltu 4vko...
Hotellin pihan uima-allas.
Ja Gardalta kohti Veronaa lähtö tunnelmissa.
Riva Del Garda-Nizza 560km
Seinä johon kaikki kirjoittivat jotain ja jota vasten piti sitten ottaa kuva. Meillä ei ollut kyllä soveltuvaa kynään mukana.
Veronan katuja
Jos haluaa joskus jossain kaupungissa tai muussa kohteessa oikeasti viettää aikaa niin ajovarusteet on oikeastaan pakko uskaltaa jonnekkin jättää. Tätä tarkoitusta varten oli kaksi vaijerilukkoa mukana, joilla hihoista ja lahkeista takit ja housut pyörään kiinni, kengät siihen läjän alle.
Gay Aldo.
Välimeren rantaa pitkin kaupunkien läpi menevä tie oli kyllä hieno, jos on aikaa ja ei ole ruuhka-aikaan liikkeessä niin voittaa kyllä moottoritien.
Menton. Ranskan puolelta ei sitten kuitenkaan löydetty leirintä aluetta, joten jälleen Navigaattori etsimään lähin leirintäalue, ja piti palata takaisin Italiaan pari kymmentä kilometria..
Leirintä alueella alkoi sitten ilta hämärtämään. Suunnittelin että olisin mennyt aamulla Nizzaan kuvailemaan auringonnousun aikaan, mutta hevosmiesten tietotoimisto kertoi, että aurinko nousi 06 aikoja ja leirintä alueelta ei aukea portti ennen kello 08, niin ei päässy. Muuten kyllä ihan varmana olin laittanu 04:30 kellon soimaan ;)
Viimein Nizza!
Välimeri! Laskelmieni mukaan, kohtalaisen harva oli rannalla Goretex ajovarusteissa. Aalto iski polveen asti kun kävelin rannalla, joten goretex oli kyllä ihan tarpeen.
Ilmassa ei ollut valittamista
Rantakahviossa Ellu sai jälleen Espresson, eli pienen kupin pahaa vahvaa kahvia ;)
Pala sydämmestä jäi kyllä Välimerelle, sitä olisi voinut ihastella loputtomiin.
Veneellä vedettävää leijaakin olisi hauska päästä joskus kokeilemaan
Vuokrattavia aurinkovarjopaikkoja oli pilvin pimein
Tämä on nyt viimeinen kuva samalta rannalta, lupaan.
Nizzalle bye bye, joskus on kyllä pakko palata sinne vielä, tai ainakin merelle muuten.
Alkutaival Nizasta kohti suurta Alppitietä oli todella vehreää, Välimeren vaikutuksen huomaa. http://www.route-grandes-alpes.com
Nizza-Guillaumes 230km
Emme aloittanee reittiä virallisesta reittisteestä Mentonista vaan siis Nizasta, josta reitille päädyimme Sospelissa. Sospelissa kävimme turisti-infossa, kun ei Nizan vastaavassa Suuren Alppiten karttoja ollut.
Karttaakin piti tutkia, vaikka Navigaattori oli todella iso apu reissussa.
Ensimmäinen päivä oli käytännössä yhtä serpentiiniä. Illalla oli ranteet todella kipeät, vauhti ei kannatellut, kun 1 ja 2 vaihteilla mentiin, joten painoa käsillä, lisäksi serpentiineissä ylimääräistä jännitystä kuitenkin.
Route des Grandes Alpes - Suosittelen!
Välillä oli vähän kapeampaakin, tosin lopulta aika vähän oli sellaisia kohtia joissa kaksi henkilöautoa ei mahtuisi kohtamaan.
Joku vuoren seinään rakennettu kylä
Ranskassa oli leirintäalueilla todella paljon kyykkypaskahuusseja eikä niissä myöskään tarjoiltu talon puolesta wc-papereita. Mutta tälläkin leirintäalueella oli silti oikea pizzeria...
Toisena ajopäivänä keskiosalla suurta Alppitietä ajoimme enemmän laaksoissa, jolloin tietkin olivat suorempia ja tarvitsin muitakin kuin 1 ja 2 vaihteita.
Guillaumes-Modane 230km
Voi ei, mutkia
Sillalla minä, ja Ellu kipitti perässä sitten kameran kanssa ;)
Huiput terävöityy nousevat korkeammalle reitin keskivaiheilla
Ja maisemat muuttuvat karummaksi ylempänä. Alkumatkan Välimeren läheisyys ei enää vaikuta vehreyteen.
Hieno Klein.
Ei paljoa maisema taas parane
Pyöriä
Käsittääkseni tämä(kin) oli jokin juuri ajetuista Ranskan ympäriajon etapeista, ja eri joukkueiden kannatus väreihin pukeutuneita ajoporukoita oli todella paljon etappeja ajamassa huvinvuoksi
Le Tour De France
Paikallinen versio vessan seinäkirjoituksesta. Näitä oli etenkin Tour de Francen etapeilla teissä todella paljon
Mutkaa ja maisemaa reitin varrelta
Pyöriä oli kohtuu reilusti, moni ajoi meistä ohikin.
Maisemaa
Tarrojen takaa näkyy korkeus, 2645 ja Col Du Galibier tai jotain sinne päin.
Seuraava leirintäalue sattui olemaan kirkon takapihalla, se nyt ei sinänsä ole pahakaan synti, mutta soittivat kuitenkin kelloja aina tasalta ja puolelta 22 asti ja aamu 07 alkaen :P
Tässä syödään poronkäristystä, ehkä pottu muussi soveltuisi paremmin sekaan, me tyydyimme makarooneihin.
Lämmin flece paitakin oli mukana, yhtenä aamuna oli niin viileää, että jopa käytin sitä, eipä ollut turhaan mukana sekään ;)
Modane-Dijon (?) 500km. Sveitsiin emme menneet, vaan rajalta kaarroimme kohti moottoritietä ja ajoimme niin pitkälle kuin illalla vielä jaksoimme.
Keskieuroopassa ei vanha leipä kelpaa (paitsi meille). Ihmiset hakivat aamiaisleipänsä aamulla lähimmästä leipomosta tai myymälästä.
Suora tie.
Ratsu
Taisi olla korkein paikka jossa oltiin ajamalla, 2770. En huomannut tehojen hiipumista, mutta eiköhän sitä kuitenkin tapahtunut, kun kerta niin olen lukenut.
Viereen sattui edellinen pyöräni, eli Suzuki GSX-F 750 ja samat sivulaukut vielä. Passasi silläkin reissua tehdä, mutta VFR on vaan kaikessa vähän vielä parempi :=)
Tekojärvi ja pato, alhaalla lehmiä
Kapein ja heikkokuntoisin tie löytyi viimeisenä ajopäivänä suurella Alppitiellä.
Päivällä ostettu juustokakku iltapalaksi
Dijon-Thalwenden 824km
Ja pitihän siihen laitta Nutella pähkinäsuklaavoit päälle, kohtalaisen öklö olo tuli tämän setin jälkeen :P
Hullut Hollantilaiset olivat pakanneet 7 henkilöä kolmeen autoon ja kahteen peräkärriin. Peräkärreissä oli patjat :D No eihän se kärri tietysti Saksan moottoriteillä ole haitaksi ;)
Ranska jää taakse, ehkä sitten ensikerralla Pariisi.
Saksassa ajattelin että menemme kaupungin liepeille ja ostamme eväitä kaupasta, mutta kuinka ollakkaan, sunnuntaina kaupat kiinni ja kirpputori parkkialueella, menimme sitten mäkkäriin...
Saksassa moottoritieltä sivussa varsin kaunista maisemaa.
Kuvissa jostain syystä VFR näyttää kiiltävän, vaikka oikeasti sitä ei pesty koko reissun aikana, eikä kotonakaan pariin viikkoon...
Kummallakaan reissaajalla ei teltan pystytyksessä kauan nokka tuhise, näytti vähän siltä että leirintäalue naapurit katsoivat rutinoitunutta leiriytymistä kohtalaisen ihmeissään ;) Jäi aikaa sitten illalla kävelyllekkin.
Pikkukylä, Thalwenden, johon leiriydyimme oli kyllä perisaksalaisen näköinen, pihat olivat erittäin täsmällisesti hoidettuja, sellaisia suomessa ei näe edes asuntomessuilla.
Saksassa alaikäisten on paljon helpompi hankkia savukkeita, ei tarvitse edes täysi-ikäistä ystävää. Kumma että EU ei sano mitään tälläisista..
Paikallisia kulkuneuvoja.
Givin V46;seen mahtuu Trangia, 2x Haglöfsin makuupussia ja McKinleyn pieneen tilaan meneviä ilmatäytteisiä makuualustoja, ensiapupussi (violetti), trangian löpö 0,5l pullossa (loppui, vähemmällä ravintolassa syöntimäärällä ei olisi riittänyt). Paketin päälle tulee vielä sandaalit ja sadeajohanskat.
Ehkä vain polkupyöräilyä harrastavalle avautuva kuva.
Talon emäntä.
Thalwenden-Satrup 460km
Ja olut maistui 8)
Saksa-Suomi maaottelu.
Savolainen atodis.
Grillailua
Isännän naapuri harrastaa jousiammuntaa ja oli menossa Saksan mestaruuskisoihin, pääsimme testaamaan pitkäjousta. Osuin jopa säkkiin, kohtuu jäykkä on tuollainen kisakireä perinnejousi.
Isäntä ampui ketun. Vai olikohan se kettu kuitenkin nuoliviinissä valmiiksi ;)
Talon emännän tyylinäyte.
Seuraavana päivänä tutustuttiin paikkakuntaan, kuvassa kelluvia taloja, tai ainakin veden päälle rakennettuja.
Ruokalu kaupungilla, hyvää oli, edullista ja isot annokset.
Paikallisessa merivoimien koulutuskeskuksessa oli avointenovienpäivät, isäntäväki sanoi tätä Harry Potter linnaksi, Hogwarts siis :)
Soturit kyydittivät vierailijoita myös pienillä aluksilla
Hogwarts, muistaakseni Suomessa kassut eivät näytä tuolta
Vene jolla saatiin kyytiä
Kävin vieraiden luona ollessa tyhjällä pyörällä Autobahn:lla testaamassa miten se VFR liikkuu ilman kuormaa. Täydellä kuormalla ajettiin 201km/h, tyhjällä ajoin 233km/h (GPS nopeutta). Ehkä vähän olisi vielä voinut kiihtyä, mutta oli kuitenkin illallakin sen verran liikennettä että piti hiljennellä ja kiihdytellä.
Edellisen kuvan verran tuli siis tappioita motarilla tyhjällä pyörällä ajaessa, laukun yksi kiinnitys ruuvi siis katosi. Tein virityksen rekisterikilven kiinnitysruuvista tilalle.
Aamulla isäntä oli käynyt ostamassa minulle rekisterikilpeen uudet ruuvit, mutta tämä viritys on paikallaan vieläkin.
Tutustuimme Saksalaiseen viikinki kylään, johon emme kyllä maksaneet pääsymaksua sisään, tyydyimme alueella kävelyyn.
Pyhä lehmä
Hobitti kolossa.
Söimme piirakat ja kahveet Luzifer nimisessä kahviossa :D
Saksassa qminta hottia on rantatuolit, joiden selkänoja taittuu lähes makuuasentoon.
Näin siis myös ainoat lisäkengät jotka mukana olivat kulkivat takalaukussa makuualustojen ja makuupussien päällä.
Rostock
Satrup-Rostock 300km
Odotellaan lautan lähtöä
Ja sitten odotellaan lautan lähtöä seuraavassa paikassa. Saksalainen Indian porukka tuli samalle laivalle.
Laivamatka oli pitkä mutta tylsä
Tässä viihdykkeenä nallekarkkeja. Menomatkalla kävin juoksumatolla ja saunassa, tulomatkalla kuntopyörällä, saunassa ja hierojalla. Siinäpä ne kaikki viihdykkeet sitten olivatkin. No toki siellä oli ravitsemusliikkeitäkin.
SuperSlow... 27h Helsinki-Rostock.
Helsinkiä lähestyttäessä aamulla keli näytti vielä aurinkoiselta ja lämpimältä. Mutta oikesti oli kylmä, piti ekalla stopilla kaivaa lisää vaatteita alle. Matka siis suuntasi Helsingistä Vaasaan kohti asuntomessuja.
Tämän mahtavan Indian pyödän omistaja nainen tarvitsi hieman apua pyöränsä käynnistämiseen :)
Asuntomessuilla tän vuoden kovin juttu oli betonille jätetyt seinät... Okei, no onhan se helppo jälkikäteen muuttaa jos väestönsuoja look alkaa tympiä...
Joidenkin pihoista sen sijaan ei ollut valittamista.
Majoituimme tuttujen luona Vaasassa, ja kuinka ollakkaan, samat tutut joita näimme Kotkassa lähtiessä olivat myös Vaasassa :)
Motoristi
Kotimatkalla Vaasasta Kuopioon piti jäleen lisätä vaatetta päälle, vaikka keli sinänsä oli oikein kaunis.
Vaasa-Kuopio 400km
Kaikki ehjänä perillä!
Kilometrejä kerty 6250
Vilkaisin pikaisesti rengasta pihassa, näytti olevan vielä ihan kunnossa, mutta totuus paljastui seuraavana päivänä...
Saksan moottoritiet nostavat kummasti keskinopeutta kaikille ajetuille kilometreille. TomTom rekisteröi max nopeudeksi vain 219, vaikka TomTom mukaan ajoin tyhjällä pyörällä Autobahn:lla 233km/h. Vedot oli sen verran lyhyitä että ilmeisesti tomppa ei rekisteröi niitä.
Seuraavana päivänä menin vanhempieni luokse kummipoikaani vastaan, joka tuli piikillä kylään, kotipihassa sitten ketjuja rasvatessa näkyi kangas paistavan... Sitten piti arpoa hetki että jääkö pyörä siihen vai körötelläänkö 60km kotia, ajeltiin sitten hissun kissun kotio, ettei kummipojan vierailu mennyt ihan pieleen, ajelut jäi kyllä tekemättä :( Onneksi kuitenkin rengas kesti ajon kotia ja huoltoon renkaan vaihtoon...
Ja ne Veronasta Cataniin tilatut lisäosatkin olivat saapuneet kotio, loppu hyvin, kaikki hyvin. Ehkä ei joka vuosi yhtä pitkää reissua, mutta miksipä ei joskus. Hyvin pidetyt tauot, eli pidempään samassa paikassa auttovait siihen, ettei koko reissun aikan tullut matka väsymystä.
