Matkalle lähtettiin perjantaina 3.10.2008 klo 9 Pieksämäeltä määränpäänä Itä-Lapin Sallatunturi. Juhlinta aloitettiin heti samppanjamaljalla, oltiinhan lähdössä hakemaan Valtakunnallisen vuoden kylän titteliä!
Matkaa Pieksämäeltä Sallatunturin matkailukeskukseen kertyi noin 630 km ja saman verran takaisin. Suomi on pitkä maa! Suomen Kylätoiminta ry:n periaatteisiin kuitenkin kuuluu, että toimintaa järjestetään eri puolilla maata.
Tässä ohitetaan kohta Rukatunturi. Rytkösen linja-autossa matka taittui turvallisesti ja kuljettajasta Isto Myyryläisestä tuli kylän ystävä.
Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja korosti puheessaan, että kylät ovat valmiit ottamaan vastaan lisää vastuuta jotta kuntien Paras-järjestelyistä ei tulisi katastrofia maaseudun asukkaille. Hän kiitti hallitusohjelmaa siitä, että siinä huomioidaan kansalaistoiminta. Järjestötoiminta ei kuitenkaan saa olla vain puskuri tai heittopussi julkisen ja yksityisen sektoreiden välissä. Järjestötoimintaa pitää tukea ja vahvistaa jotta se voi kantaa vastuunsa.
Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen oli tervehdyksessään melko pessimistinen kunnan maaseutualueiden suhteen. Matkailukeskukset tuovat palveluja mutta muualla valtion vähenevä kiinnostus voi johtaa ongelmiin. Taustalla mm. ProAgrian, 4H:n ja Omakotiliiton infopöydät.
Seminaarin yleisöä, mm. vasemmalla Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa ja oikealla Pieksämäki-Peiposjärveltä Risto Romunen ja Seppo Intke.
Lappilaisen europarlamentaarikon Hannu Takkulan pääteemana oli inhimillisyyden ja perinteisen suomalaisen elämäntavan kunnioittaminen. Hän kritisoi sitä, että valtion aluepolitiikka on ajettu alas ja korvattu EU:n tuilla, vaikka EU:n tuet piti olla lisä ja täydennys. Laajakaistasta hän totesi, että Soneran suunnitelmat maaseudun puhelinverkon suhteen ovat suuri vaara "mikäli toteutuvat".
Lapin kylätoimintapäivien ja Suomen kylätoiminnan Lokaali juhlaseminaarin tiedottaja Juha Kutuniva ja Lapin kylien puheenjohtaja Eija Leppäjärvi saivat kiitosta onnistuneesta tapahtumasta.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, Peräpohjolan kehitys Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Rauno Kuha ja europarlamentaarikko Hannu Takkula. Linkoranta valittiin Vuoden Maaseututoimijaksi 2008. Linkoranta on ollut kyläasiamiehenä vuodesta 2002 Hän on ollut mukana jo kahdessa valtakunnallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa – Voimaa kuin pienessä kylässä ja Vastuuta ottava paikallisyhteisö –ohjelmissa. Tauno Linkoranta on tehnyt Varsinais-Suomessa kylätoiminnan vakiinnuttamisessa uraa uurtavaa työtä ja onnistunut luomaan toimivan paikalliskehittäjien verkoston maakuntaansa. Tauno Linkoranta on taitava kirjoittaja. Hän on ollut vuosikausia Maaseutu Plus –lehden kirjeenvaihtaja. Samoin Linkorannan hersyvänhauskat kolumnit Maaseutu Plussassa ovat suosittuja.
Lehdistötilaisuudessa Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja professori Eero Uusitalo ja Länsi-Savon toimittaja Elisa Salste.
Tuula Eloranta, Savo ja Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomi.
Lapin maaherra Timo E. Korva ennusti, että asutusrakenne Lapissa tulee muuttumaan mutta muutaman kymmenen kilometrin päässä kunta- ja matkailukeskuksista asutus tulee pysymään ja vahvistumaan. Korva suomi "etelän tiedotusvälineitä" jotka luovat kehnon kuvan Lapista. Olisin odottanut kantaa viime päivinä kyseenalaiseksi joutuneeseen lappilaisten suvaitsevaisuuteen mutta siihen hän ei puuttunut.
Juhlassa oli myös kulttuuriohjelmaa. Tässä kirjoittamansa hauskan ja ajatuksia herättävän monologin esittää Tenho Karjalainen.
Varatuomari Jari Kotimäki pohti, saisiko nykyaikainen cityihminen turvapaikkaoikeuden maaseudulta. Kaupunkielämän vauhti on kova mutta suunta tahtoo välillä hukkua. Ehkä tarvetta turvapaikalle olisi monellekin.
Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi nimettiin Jaakko Majaranta Pirkanmaan Vilppulasta (vasemmalla), Kauno Perkiömäki Pirkanmaan Hämeenkyröstä ja Silja Saveljeff Satakunnan Säkylästä. Oikealla Vuoden Maaseututoimija Tauno Linkoranta, kyläasiamies Varsinais-Suomen Lemusta.
Vuoden kylän valinnassa kunniamaininnat saivat Kymenlaakson Pyhtään Kaunissaari ja Pirkanmaan Ikaalisten Luhalahti. Kaunissaaren kylän merkittävin voimannäyte on ollut viisi vuotta kestänyt Leader-kehittämishanke, jona aikana kehiteltiin muun muassa vuosittainen eri teemoilla toteutettava Kaunissaari-päivä, perinnepäivä, jolloin saariston historiaa ja elämää tehdään tunnetuksi. Luhalahden vahvuus on yhteisöllisyys. Kylässä on oivalletu, että kylän kehittäminen kuuluu jokaiselle kyläläiselle ja kylän eri seuroille ja yhdistyksille. Luhalahti on muuttovoittokylä – 16 uutta asukasta vuonna 2007-, mistä kiitos asukasmarkkinointityölle.
Valtakunnalliseksi vuoden kyläksi nimettiin Etelä-Savon Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi. Tässä Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo ja hallituksen jäsen Pirkko Kaskinen onnittelevat Siikamäki - Peiposjärven kyläyhdistyksen puheenjohtajaa Teija Saveniusta.
Vuoden 2007 kylä oli Pirkanmaan Vesilahden Rämsöön kylä. Kylän edustajat onnittelevat tässä seuraajaa, vuoden 2008 kylän pitkäaikaista aktiivia Seppo Intkeä.
Palkintoihin kuului myös taulu, jossa on ilmoituskirje Suomen kylätoiminnan saamasta vaihtoehtonobelin palkinnosta. Kirje säilytetään aina vuoden kylässä.
Osuuspankkiryhmä muisti vuoden kylää hienolla reliefillä joka varmaan löytää paikkansa Peiposjärven koulusta tai seurantalosta.
Kyläyhdistyksen tiedottajan Tuula Elorannan eloisa savonkielinen kiitospuhe sai raikuvat aplodit ja sanailu päivän hauskan juontajan Herra Pekka Lankon kanssa toi vielä kiitokseksi innostuneet naurut.
Siikamäki-Peiposjärven ja Pieksämäen infopöytä viritettiin heti palkitsemisen jälkeen. Huomaa myös hienot kyläpaidat jotka ovat myös myynnissä Siikamäen suoramyynnissä.
Tuula Eloranta ja Seppo Intke luovuttivat Siikamäki-Peiposjärven hienot kyläkirjat Muavuskylä - talot ja tarinat maaherra Timo E. Korvalle ja Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalolle.
Lauluohjelmaa, paikallinen lauluryhmä Team Tusina.
Team Tusina.
Yleisöä oli paikalla noin 270 henkilöä, suuri osa Lapista mutta myös ympäri Suomea.
Vuoden 2007 kylän Rämsöön edustajat edellä ja 2008 kylän edustajat takana. Olen itse kerran käynyt Rämsöössä Kowan Teknolokian päivillä ja käynti jäi todella mieleen. Lisätietoja www.ramsoo.fi/
Etelä-Savon yli 20 hengen retkikunta asui tuvissa Sallatunturin juurella.
Näkymä Sallatunturilta on huikea. Sallatunturin toinen nimi on Pieni ja Iso Pyhätunturi, mutta kun Pyhätuntureita on 5 kpl muuallakin Lapissa niin tätä tunturia on ruvettu sanomaan Sallatunturiksi. Sallatunturilla on korkeutta noin 477 m. Sallatunturi on kasvussa oleva hiihto- ja lomakeskus, jossa on 15 eri vaikeustasoista rinnettä, niin vasta-alkajille kuin vauhtia vaativillekin. Rinteistä 11 on valaistuja. Hiihtolatuja Sallatunturin alueella on noin 80 km, joista valaistuja on 35 km. Talvisia aktiviteetteja Sallatunturi tarjoaa laskettelun ja hiihdon lisäksi mm. poro-, koira-, hevos-, moottorikelkka- ja lumikenkäsafareita. Kesällä Sallatunturin aktiviteettitarjontaan kuuluu mm. patikontia, retkeilyä, kalastusta, melontaa, mönkijäsafareja ja metsästysretkiä. (Lähde: Wikipedia).
Etualalla Sallatunturin nopeusrinne, jossa Kalevi "Häkä" Häkkinen on harjoitellut ja vetänyt kursseja. Alhaalla oikealla näkyy Sallahalli eli hiihtokeskuksen liikuntahalli jossa myös kylätoimintajuhla järjestettiin, vasemmalla kylpylähotelli Revontuli. Kuvat ja tekstit: Henrik Hausen.
