Koulun johtaja Pauli Laukkanen ja innokas yleisö. Avauspuheessaan Laukkanen korosti kylän vahvaa yhteisöllisyyttä.
Maakuntasihteeri Jyrki Kuva korosti, että lapset ovat kylän tulevaisuus ja kiitti kylää myös mm. kannustavasta asenteesta yrittäjyyteen. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teija Savenius ja hallituksen jäsen Seppo Intke kuuntelevat. Intke toimii myös mm. Maa- ja kotitalousseuran sihteerinä.
Musiikkileikkikoulun ryhmät esittivät laululeikin.
Viime vuoden eteläsavolainen kylä, Kangasniemen Ruokomäki toi Siikamäki-Peiposjärvelle upean kehdon.
Yritysasiamies Kimmo Hyykoski kiitti aktiivista kylää. Hän myös kehotti varautumaan siihen, että Ideaparkin tuomista uusista työntekijöistä osa haluaa asettua mieluummin kyliin kuin kaupunkiin. Hyykoski, sivistysjohtaja Kari Koistinen ja yritysasiamies Ritva Tissari-Ylönen toivat kylälle kasvun puun.
Kyläyhdistyksen tiedottaja Tuula Eloranta esitteli kylän uuden logon. Logo on Peiposjärven koulun oppilaan Minea Hentusen suunnittelema ja sitä käytetään jatkossa kylän tiedottamisessa.
Peiposjärven koulun oppilaat esittivät vielä syyslaulun.
Maamiesseurantalon tontilla on myös metsästysseuran hyvin varustettu lahtivaja. Lahtivaja rakennettiin vuosina 2004-2006 kokonaan omin varoin.
Seurojen yhteinen kota.
Seurojentalon edustalla on hieno Kuusibaari. Ovella tilaisuuden tarjoilun hoitaneet Sarkaniemen hiilitilan yrittäjät Henna ja Sauli Taipale sekä Maa- ja kotitalousseuran sihteeri Seppo Intke.
Maljat Kuusibaarissa.
Juhlakakku.
Toiminnanohjaaja Katri Huhtala kertoo 4H-toiminnasta kylällä. Siihen sisältyy aktiivinen kerhotoiminta ja työpalveluiden välitys. Näin nuorista huolehditaan. Katri on itse paluumuuttaja ja viihtyy hyvin.
Vuoden kylän kuudesta hakijasta kunniamaininnan sai myös Paltasen kylä, jota juhlassa edustivat Aune Vauhkonen, Marja-Liisa Ylönen, Leo Manninen, Petri Ylönen ja Pekka Järvisalo. Paltanen on juuri saanut valmiiksi kylätalohankkeensa "Paltasen pysäkki".
Anneli Tams kertoi urheiluseura Peiposjärven Visan aktiivisesta toiminnasta. Erityisellä lämmöllä entinen puheenjohtaja muisteli kesäisiä urheilukilpailuja, joissa oli sarjat sekä lapsille että "aikamiehille". Tams toimi pitkään myös Peiposjärven koulun opettajana.
SPR:llä on Siikamäki-Peiposjärven alueella ystäväpalvelutoimintaa ja tarinakerho, jossa kuullaan myös asiantuntijaluentoja.
Laulutervehdys Paltasesta ja hanuristi Esko Väisänen.
Riitta, Mauno ja Janne Leikas ovat kasvinviljely- ja metsätalousyrittäjiä ja ovat löytäneet hyviä yhteistyökumppaneita kylältä.
Siikamäen suoramyynti Pieksämäki-Varkaus -tien varrella on tutustumisen arvoinen! Kyläkauppa-hallista löytyy kahvila ja kyläyhdistyksen perustama ilmainen nettipiste.
Tavaraa löytyy laaja valikoima käsitöitä, paikallisia elintarvikkeita ja lahjatavaroita mutta myös päivittäistavarat ja monenlaista halpistavaraa.
Kauppias Ritva Villanen kertoo, että hän tietoisesti välttää hienon ja kalliin leimaa, halli on kaikkia varten. Myynnissä on myös näkövammaisten käsitöitä ja mm. lähiseudun muutama leipoja saa pääosan tuloistaan kaupassa myydyistä leivistä, piirakoista jne.
Hallin suurin asiakasryhmä on vilkkaalla Pieksämäki-Varkaus-tiellä kulkijat. Tietysti on vakioasiakkaita sekä Varkaudesta että Pieksämäeltä ja oman kylän väki pistäytyy myös kahvilla ja ostoksilla.
Tärkeä sysäys Siikamäki-Peiposjärven kasvulle tuli jo 1980-luvulla, kun kunta osti maata ja perusti Villelän asutusalueen. Alueella on nyt 13 taloa ja noin 40 asukasta, joista 11 ala-asteikäisiä lapsia. Alueen asukkaat ylläpitävät yhdessä alueen leikkikenttää, johon kunta on hankkinut leikkivälineet. Tontit ovat kooltaan reilut 0,5-3 ha, ja metsä on heti vieressä.
Kaire Huttunen on kotoisin Virosta, Vörun kaupungista. Hän on asunut 9 vuotta Suomessa, tuli ensin töihin Jäppilään ja meni naimisiin täällä. Kuva on Siikamäki-Peiposjärven pikkulasten ja vanhempien Kärrikerhosta.
Inna Laitinen on kylän nuorin ja pääsee näin kokelemaan kyläyhdistyksen uutta kehtoa.
Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Riikka Kinnunen on asunut perheensä kanssa Villeläntiellä 8 vuotta. Kylälle rakennetaan juuri vesijohtoa ja viemäriä, toiveissa olisi vielä muutama katuvalo, muuten alueella on kaikki tarpeellinen.
Tiina ja Juha Hemminki arvostavat tilaa ja luontoa. Heillä on tallissa tilaa viidelle hevoselle, nyt hoidossa on kaksi omaa ja kaksi vierasta hevosta. Tiina toimii valjasseppänä: http://www.hevoskallio.fi/ .
Suomenhevosen harmaa muunnos on säilynyt vain yhdessä sukuhaarassa.
Kuvakimara loppuu Hevoskallion ratsastuskentän laidalle.
