17.5.2010 klo 11. Saavumme Weyarniin. Weyarn on 3 400 asukkaan kunta 35 km Münchenistä etelään.
Weyarnin kunnantalo sijaitsee entisessä luostarissa. Rakennus on 1600-luvulta ja ostettiin kunnalle 30 vuotta sitten.
Bayerin osavaltion kylienkehittämisohjelma käynnistyi 15 vuotta sitten ja Weyarn lähti heti mukaan. Ohjelmaan osallistuvat kunta ja asukkaat yhdessä. Vuonna 2004 kunta voitti eurooppalaisen kylien kehittämispalkinnon. Kunta voitti myös itävaltalaisen Ögut ympäristöpalkinnon vuonna 2006 ensimmäisenä ei-itävaltalaisena kuntana.
Luostarin kauniisti koristellussa huoneessa meitä otti vastaan Prof. Dr.-Ing. Franz Demmelmeier, kunnanvaltuuston jäsen (sos.dem.).
Kunnan kehittäminen johdetaan työryhmillä. Kyläuudistuskampanja hylkäsi heti hallitsemattoman kasvun ja puhtaan esikaupunkialueen vaihtoehdot. Pyritään maaseutumaisen laadun säilyttämiseen ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen yhdistettynä kehitykseen ja hallittuun kasvuun.
Haluamme säilyttää identiteetimme, emme halua maakeinottelua eikä avustusmentaliteettia, päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Emme halua olla talouskehityksen perävaunuja vaan haluamme ottaa ohjakset omiin käsiin.
Neuvotteluhuoneen taulu kuvastaa asukkaiden osallistumista. Taulun sijoittamisella arvokkaaseen luostarihuoneeseen kuten pihan veistoksissakin oli rohkeasti yhdistetty vanhaa ja uutta.
Tulkkimme Kaarina Goldberg ja Vesangan kyläyhdistyksen sihteeri Kristiina Alakesti.
Weyarnin kyläteitä matkalla ruokapaikkaan.
Ruokailu majatalo Zum Goldenen Tal:issa.
Knödeliannos.
Edelleen Weyarnin kyläteitä.
Umpeen kasvanut ranta on raivattu ja kunnostettu.
Luonnonsuojelualueelle järven ympäri on myös tehty kävelytie.
Pieni maauimala.
Kyläkoulussa on 200 oppilasta. Oppilaat ovat osallistuneet muun muassa pihan suunnitteluun.
Entisen luostarin lammikot säilytettiin kaavamuutoksella, rakennusoikeutta siirrettiin takana olevaan rinteeseen. Myös uusi kulkutie urheilukeskuksesta ja koululta keskustaan saatiin tehtyä kaavamuutoksen mukaisesti.
Mietiskelypolun varrella on taidetta, kylän historiallisia kohteita ja luontoa.
Satakunnan kyläasiamies Sanna Paala, valtuutettu Franz Demmelmeier, pormestari Michael Pelzer ja verkostoasiamies Hans Bergström.
Weyarnin kyläkauppa Dorfladen.
Kaupassa oli mukavasti rinnan laaja valikoima paikallisia tuotteita ja tavaraa laidasta laitaan.
17.5. klo 19.40 Salzburg, Itävalta.
Näkymä vanhan kaupungin ja linnan puolelle. Kyläasiamiehiä Varsinais-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Länsi-Uudeltamaalta.
Nahkahousuja ja muuta tyylikästä.
Herkuleen hevonen.
Tässä syntyi Salzburgin suuri poika W A Mozart.
Ti 18.5.2010 klo 8.50. Tässä talossa sijaitsee SIR, Salzburgin aluesuunnittelun ja asutuksen instituutti.
Arkkitehti Robert Krasser SIR:n yhteisökehittämisen osastosta oli suunnitellut ohjelmamme. SIR on riippumaton laitos, mutta rahoituksesta 80 % tulee maakuntahallinnolta, loput 20 % ostopalveluista.
DI Helmut Strasser kertoi SIR:n energiahankkeista joihin olimme myöhemmin menossa tutustumaan paikan päällä.
e5 on EU:n laajuinen energiaohjelma joka perustuu paikallisyhteisöjen mobilisointiin tehokkaaseen energian säästöön ja uusiutuvan energian tuotantoon. Tarkoituksena on asettaa tavoitteita ja välitavoitteita sekä kehittää laatujärjestelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Bernhard Riehl työskentelee Salzburgin osavaltion ympäristöosastolla. Hän kertoi ympäristöhankkeista.
Ti 18.5. klo 12.45. Ruokapaikkamme Toni's Bauernschenke kolmen kunnan muodostamassa Plusregionissa.
Neumarkt am Wallersee on yksi Plusregionin kunnista.
Silke Schlick on Plusregion järjestön toiminnanjohtaja. Hän kertoi 15 000 asukkaan alueen talouden kehittämisestä.
Plusregionin jäsentarra kukkakaupan ikkunassa.
Ti 18.5. klo 15.30 pääsimme kylmästä sisälle Plusregionin pieneen toimistoon. Plusregionilla on vain kaksi työntekijää, Silken lisäksi puolipäiväinen sihteeri.
Neumarkt sai ohitustien jo 10 vuotta sitten. Kun keskusta rauhoittui läpikulkuliikenteeltä alkoi uusi nousu. Plusregion pyrkii vahvistamaan paikalliseen kysyntään perustuvaa taloutta.
Tässä entinen läpikulkukatu on saatu rauhoitettua ohikulkutien avulla ja liikennettä hidastetaan tietä kaventavilla istutuksilla. Vasemmalla majatalo, jossa Mozartkin on yöpynyt matkallaan Salzburgista Wieniin.
Neumarktin matkailupäällikkö Elisabeth Schinwald. Neumarkt on 6000 asukkaan kunta, jolla on mielenkiintoinen historia.
Maatalon, tallin ja keskusaukion kunnostukseen on saatu tukea. Hankkeen kokonaiskustannukset nousevat 700 000 euroon. Suunnitelmat on laadittu SIR:n järjestämällä arkkitehtikilpailulla.
Kunnan kansakoulu (luokat 1-4) on uusi ja erittäin viihtyisän tuntuinen.
Koulun ja kunnan liikuntasali.
Seehamin koulun valoisat ja väljät sisätilat.
Ke 19.5. klo 10. Matkalla Werfenwengin alppikylään.
Ryhmäkuvat, koko suomalainen ryhmä, 36 henkeä.
Werfenwengin sievä kirkko.
Kylän päiväkoti, kansakoulu ja juhlasali.
Pormestari Peter Brandauer kertoi innostuneesti matkailukylän kehittämisestä kestävän matkailun kärkikohteeksi.
Koulun näkymiä.
Päiväkoti.
Kunnassa on 900 asukasta ja korkeus meren pinnasta on 900 metriä. Majoituspaikkoja on 1 800.
Twike sähköavusteinen polkuauto.
Kun matkailijat saatiin houkuteltua julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja paikoitustilaa vapautui, voitiin keskustaa suunnitella uudestaan.
Linja-autokuljettajamme sähköskootterin kyydissä.
Taustalla sähkökulkuneuvojen latauskatos.
Biokaasuauto. Biokaasua tuotetaan paikallisilla maatiloilla. Jos tila luopuu karjasta, voidaan säilörehu käyttää biokaasun tuotantoon.
Werfenwengin logo.
Taustalla kylän laskettelurinteet. Matkailijoista puolet tulee talvikauden aikana hiihtämään ja puolet kesäkaudella vaeltamaan ja nauttimaan alppiluonnosta.
Katuvalaistus saa energiansa aurinkopaneleista. Lamput ovat säästäviä diodivalaisimia.
Kylän maatilakauppa.
Aurinkopuistossa oli erilaisia aurinkopaneleita. Esiintymislavan takana oleva suuri aurinkopaneli antoi käyntimme aikana 800 vattia sähkötehoa.
Sähköntuotantomittari.
Ke 19.5. klo 14.50 matkalla Werfenwengistä alaspäin.
Ke 19.5. klo 15. Bishofshofenin kunnantalo.
Pormestari Jakob Rohrmoser.
Dr. Markus Graggaber kertoi kunnasta ja erityisesti energia-asioista.
Keskustan suunnittelun lähtökohta on nyt jaettu tila: autot ja ihmiset jakavat kadun joustavasti.
Autoliikenne odotti kiltisti, kun otimme ryhmäkuvat pääkadulla.
Raija Seppänen ojensi ministeriön muistolahjan Bischofshofenin pormestarille.
Kylän lämpöverkosto sukkuloi pitkin jokilaaksoa. Verkkoa on 18 km ja liittyjiä yli 200.
Tekniikka on tuttua Suomessakin: Suomen sähköstä kolmasosa tuotetaan yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla kaukolämmön yhteydessä ja teollisuudessa.
Hyppyri on tuttu Saksan ja Itävallan mäkiviikosta. Se on myös Itävallan suurin kesällä käytettävä mäki. Alusmateriaali on lasikuitua.
Pienessä mäessä oli harjoitukset meneillään.
To 20.5.2010 klo 9.20. Weidmoosin lintuparatiisi. Lintukosteikko on perustettu entiselle turpeennostoalueelle.
Turvetta nostetaan vielä pienellä alalla perinteisin menetelmin.
Palaturpeen kuivatus.
Kosteikkoalueen inforakennus.
Life-hankkeen logo joka tuolissa. Kyllä Itävallassakin osataan noudattaa byrokratian määräyksiä.
Lintutorni.
Näkymä lintutornista. Entiselle turpeennostoalueelle on tehty keinotekoinen kosteikko.
Sillan alla on vesiolosuhteita säätelevä pohjapato.
Kihokki.
Turpeentuotannon kuljetusvaunujen raiteita on siellä täällä jäljellä.
To 20.5. klo 12.30. Takaisin Salzburgissa tyylikkäässä Bazar kahvilassa.
Näkymä vanhalle kaupungille Mönchsbergiltä, jonne pääsee kätevästi hissillä.
Funikulaari vie Salzburgin linnaan.
Tilataidetta Kapitelplatzilla.
Kuva Salzburgin katedraalista.
Residenzplatzin hevoskyydit.
Papageno.
St Sebastianin italialaistyylinen hautausmaa.
Pe 21.5.2010 klo 9.45. Saksan Kemptenin kaupungin liepeillä näimme runsaasti aurinkokerääjiä.
Pe klo 10 lähestymme Wildpoldsriedin kylää.
Kunnantalo.
Wilpoldsriedin majatalo.
Wildpoldsriedin pormestari Arno Zengerle selvittää, miten kylä voi kulkea omaa tietään. Wilpoldsriedin kunnassa on 2 500 asukasta ja asukasluku on kasvussa. Kunta suuntautuu energiaomavaraisuuteen.
Wilpoldsriedin kunta tuottaa yli kolme kertaa enemmän sähköä kuin mitä kunnassa kulutetaan. Sähköä tuotetaan tuulivoimalla, biokaasulla, aurinkokennoilla ja pienvesivoimalla.
Puurakentaminen on myös nostettu kunniaan.
Kunnantalon ikkunalla oli possu, johon kerätään rahaa ilmastonsuojelutyöhön.
Yksi kunnan saamista ympäristönsuojelupalkinnoista.
Kaikkien julkisten rakennusten katot on peitetty aurinkokerääjillä. Tässä palokunta ja kirjasto.
Takana näkyy tuulivoimapuisto. Tarkempi kuva löytyy tästä: http://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Wagegg_2.jpg . Uusimpien voimaloiden tiedot: 1500 kW/voimala, torni 90 m, siivistön läpimitta 77 m.
Kylän läpi virtaavassa purossa oli mukava pienoisvoimala.
Alueella näkyy muuallakin tuuliviomaloita. Melusta ei ole ongelmia, kyselyissä kunnan asukkaista 92 % kannattaa tuulivoimaloiden rakentamista. Seuraavien voimaloiden koosta käydään keskustelua, kovin paljon nykyistä korkeampia ei haluta maisemasyistä
Bayern Münchenin aika näyttävä jalkapallostadion. Kiitos kaikille matkan järjestäjille, kanssamatkustajille, tulkille ja kuljettajalle mukavasta ja monipuolisesta matkasta! Paluu Järvi-Suomen kylät ry:n sivuille: http://www.jasky.net/index.html
