1. Kansikuva (Björn Magne Hartman)
2. Vieraskirjasta
3. Vieraskirjasta
4. Laatokan puolustuksen ryhmitys kesällä 1918
5. Väinö Svanström (SA-kuva)
6. RT 3:n soittokunta 1920-luvun alussa (SmMepa)
7. Eino Iisakki Järvisen nuoruudenkuva (SmMepa)
8. Merikomppanian kasarmi Rauhalassa v 1938 (SmMepa)
9. RT 3:n kiinteän tykistön ryhmitys syksyllä 1939
10. Johan Lambert Rikama (SA-kuva)
11. E I Järvinen työhuoneessaan Lahdenpohjan Rauhalassa rauhan teon jälkeen maaliskuussa 1940 (SmMepa)
12. Suvannon sulkulinnakkeet
13. Patoniemen sulkulinnakkeen tuhottu konekivääribunkkeri kuvattuna jatkosodan aikana (Arvo Pärssinen)
14. Kekinniemen bunkkerin rauniot kuvattuna jatkosodan aikana (VPL-Pyhäjärvi säätiö)
15. "Laatokan linna" Sortavalassa (SmMepa)
16. Laatokan Rannikkoprikaatin tykistön ryhmitys v. 1942 (Kirjasta "Suomen rannikkotykistö 1918 - 1958")
17. Huuhanmäen esikuntarakennus
18. Vieraskirjan kuva E I Järvisen läksiäistilaisuudesta maaliskuussa 1943
19. Vieraskirjasta
20. Saunaniemen aallonmurtaja ja uponneita pienaluksia jatkosodan aikana (Taavi Kainulaisen kokoelma)
21. Tykin siirto Saunaniemessä jatkosodan aikana. Vetäjä on tyyppiä 'T- 20 Komsomolets' ja tykki mahd 75 K 97 (Taavi Kainulaisen kokoelma)
22. Järisevän patteri rakennusvaiheessa elokuussa 1921 (Sotamuseo)
23. Järisevän kasarmin käyttöönottotilaisuus elokuussa 1921 (Sotamuseo)
24. Järisevän patterialueen raunioita v 1941 (SA-kuva)
25. Järisevän patterialueen portinpylväät (2002/Ove Enqvist)
26. Järisevän tykkiasemat on pääosin räjäytetty betoniröykkiöksi (2002/Ove Enqvist)
27. Ehjäksi jäänyt jatkosodan aikaisen pyöröaseman kulma Järisevässä (2002/Ove Enqvist)
28. Kaarnajoen patterialue talvisodan aikana (Kirjasta "Tykistöpatterin hajaryhmitys")
29. Kaarnajoen linnakkeen patterialuetta 31.8.1941. (SA-kuva)
30. Tykkiasema Kaarnajoella (2002/Ove Enqvist)
31. Tykkiasema Kaarnajoella (2002/Ove Enqvist)
32. Kaarnajoen keskiökorsu on painunut miltei näkymättömiin (2002/Ove Enqvist)
33. Kaarnajoen ammusvaraston holvikatto on ehjä. Seinät on purettu (2002/Ove Enqvist)
34. Rintamahäät Ylläppään linnakkeella pääsiäisenä 1944 (SmMepa)
35. Naamioitu 152/45-C tykki Ylläppäässä syyskuussa 1943 (Taavi Kainulaisen kokoelma)
36. Ylläppään tulenjohtotorni (2002/Ove Enqvist)
37. Sortanlahden satama v 1927 (Urpo Peltolan kokoelma)
38. Kuljetusvene VAKAVA naamioituna (Aleksanteri Kaislaniemen kokoelma)
39. Sortanlahden satamalahtea keväällä 2002 (Ove Enqvist)
40. Suomen ajalta oleva sotilasparakki Sortanlahdessa (2002/Petri Ahola-Luttila)
41. Marsalkka Mannerheim ja Igumeni Mavriki Konevitsassa elokuussa 1934. Vas Väinö Valve ja E I Järvinen. (SmMepa)
42. Radio on saapunut Konevitsaan v 1924. Alikersantti Kataja perheineen kuuntelee. (Kirjasta "Konevitsa")
43. Patteriston esikuntana toiminut Konevitsan kivihotelli v 1927 (SmMepa)
44. Oy Granitin kirjelmöintiä Konevitsan asioista (Puolustusministeriön arkisto)
45. Oy Granitin kirjelmöintiä Konevitsan asioista (Puolustusministeriön arkisto)
46. Konevitsan eteläpatterin linnoitustyömaa v 1919 (Sotamuseo)
47. Tykkiryhmä Konevitsan eteläpatterilla 1920-luvulla (SmMepa)
48. Konevitsan Pyhän Marian skiitta ennen sotia (Kirjasta "Konevitsa")
49. Pyhän Marian skiitta korjauksen alla (2002/Reima Virtanen)
50. Konevitsan eteläpatterin kasarmi jatkosodan aikana (Kari Haveston kokoelma)
51. Konevitsan eteläpatterin upseerirakennus (2002/Petri Ahola-Luttila)
52. Tykki 75/50 OH Konevitsan eteläpatterilla jatkosodan aikana (Kari Haveston kokoelma)
53. Tykkiryhmä Konevitsan eteläpatterilla jatkosodan aikana (Kari Haveston kokoelma)
54. Entinen raskaan rannikkotykin asema neuvostoaikaisen kokeilutoiminnan jäljiltä Konevitsan eteläpatterilla. (2002/Petri Ahola-Luttila)
55. Konevitsassa kehitelttin superkavitoivaa torpedoa. Tämä näyttää jonkinlaiselta suuttimelta (2002/Petri Ahola-Luttila)
56. Tämä Konevitsan eteläpäässä lojuva esine näyttää kaasutorpedon moottorilta (2002/Petri Ahola-Luttila)
57. Entinen raskaan rannikkotykin asema neuvostoaikaisin lisärakentein Konevitsan eteläpatterilla. (2002/Petri Ahola-Luttila)
58. Konevitsan pohjoispatterin linnoitustyömaa keväällä 1920 (Sotamuseo)
59. Neuvostoaikaisten laivojen romuja Konevitsan pohjoispatterin luonnonsatamassa (2002/Petri Ahola-Luttila)
60. Tykkiaseman ampumatarvikekomeroita Konevitsan pohjoispatterilla (2002/Petri Ahola-Luttila)
61. Alkujaan raskaan rannikkotykin avoasema Konevitsan pohjoispatterilla (2002/Petri Ahola-Luttila)
62. Kertausharjoitus Mustaniemen linnakkeella vuonna 1939 (SmMepa)
63. Mustaniemen linnakkeen venelaituri 1920-luvulla (Sotamuseo)
64. 1920-luvulla tehtyjen tykkiasemien jäännöksiä Mustaniemessä (2002/Ove Enqvist)
65. Tykin avoasema Mustaniemessä (2002/Ove Enqvist)
66. Sisäkuva vanhasta tykkiasemasta Mustaniemessä (2002/Ove Enqvist)
67. Vieraskirjasta
68. Tykkiasema Murikassa 1920-luvulla (Sotamuseo)
69. Murikan linnakkeen kasarmi puolivalmiina helmikuussa 1920 (Sotamuseo)
70. Murikan vasemmanpuoleisen tykkiaseman päälle rakennettu talo. Muuri on rakennettu tykkiaseman kivistä. Taustalla siintää Laatokka. (2000/Teuvo Rönkkönen)
71. Murikan oikeanpuoleiseen tykkiasemaan oli valmisteilla kellari. Kuvassa oikealla näkyvä seinämä on alkuperäistä tykkiasemaa. (2000/Teuvo Rönkkönen)
72. Vahtiniemen patterin oikea tykki v 1919 tai 1920 (Sotamuseo)
73. Vahtiniemen sotilaskoti (SmMepa)
74. Vahtiniemen henkilökuntaa vuonna 1932 (SmMepa)
75. Keittiökurssilaisia Vahtiniemessä 1930-luvulla (SmMepa)
76. Aliupseerireita Vahtiniemessä v 1932 (SmMepa)
77. Aliupseerikurssin oppilasharjoitus Vahtiniemessä 1930-luvuula (Annikki Vuorisen kokoelma)
78. Vahtiniemen pohjoisempi tykkiasema kuvattuna v 2002 (Rastislav Olenin)
79. Vahtiniemen kasarmi (SmMepa)
80. Entinen komentajan asunto Vahtiniemessä kuvattuna v 2002 (Rastislav Olenin)
81. Entinen henkilökunnan asuintalo Vahtiniemessä kuvattuna 2003 (Rastislav Olenin)
82. Vieraskirjasta
83. Syksyllä 1944 piirretty kartta Vahtiniemen alueesta (Paula Koho)
84. Laatokan puolustajien tunnusmerkki
85. Sotilaskotisisar Paula Pettinen. Suikassa em tunnusmerkki (Paula Kohon kokoelma)
86. Vieraskirjasta
87. Heinäsenmaan linnakkeen Canet-tykki 1930-luvun loppupuolella (SmMepa)
88. Kurkijoen Lohko talvisodan aikana (Kirjasta "Kurkijoki sodasta evakkoon")
89. I/RT 3:n sairastupa Käkisalmessa (SmMepa)
90. RT 3:n tunnuksella varustettu hopeinen ranneketju (SmMepa)
91. 11. Rannikkoprikaatin esikunnan henkilöstöä Käkisalmessa entisen Savon Jääkärirykmentin kasarmin edessä
92. Patonimen ja Kekinniemen sulkulinnakkeiden ampumasektorit (Sota-arkisto)
93. Patoniemen tykkibunkkerin rauniot (2002/Ove Enqvist)
94. Patoniemen konekivääribunkkerin rauniot (2002/Ove Enqvist)
95. Sotaromua Patoniemestä. Oik 57 mm:n Caponier-tykin kehdon osa, vas kaasuvalonheittimen osa sekä jonkun raskaan aseen hylsyjä. (2002/Ove Enqvist)
96. Kekinniemen bunkkerin betonimöhkäle (2002/Ove Enqvist)
97. Kekinniemen räjäytettyä bunkkeria (2002/Ove Enqvist)
98. Hoviniemen bunkkerin raunioita (2002/Ove Enqvist)
99. Hoviniemen ja Kiviniemen sulkulinnakkeiden ampumasektorit. (Sota-arkisto) - ks kommentti!
100. Kiviniemen bunkkerin raunioita (2002/Ove Enqvist)
101. Kiviniemen bunkkerin raunioita (2002/Ove Enqvist)
102. Kiviniemen koski ja silta (2002/Reima Virtanen)
103. Noisniemen ja Oravanniemen sulkulinnakkeiden ampumasektorit (Sota-arkisto)
104. Noisniemen sulkulinnakkeen raunioita (2002/Ove Enqvist)
105. Oravanniemen bunkkerin raunioita (2002/Ove Enqvist)
106. Caponier-tykki
107. Vieraskirjasta
108. Vieraskirjasta
109. Laatokan laivastoa Valamon Niikkanassa Laatokan puolustuksen alkuaikoina (SmMepa)
110. Miinalaiva YRJÖ (Kirjasta "Laatokan mainingit")
111. Eino Koponen (SA-kuva)
112. Jalkaväki siirtymässä veneisiin Laatokalla (SA-kuva)
113. 20-millisellä Madsen-tykillä varustettu moottorivene Laatokalla jatkosodassa (Ambrosius Peiposen kokoelma)
114. Jatkosodan aikaisen Laatokan laivaston veneitä tukeutuneena ns Honkasalon kujilla. Etualalla aputykkivene "Kukkapää." (Ambrosius Peiposen kokoelma) - ks kommentti!
115. Ruoppaajan nosto Haavuksen telakalla jatkosodan alussa (Maunu Auvisen kokoelma)
116. Italialainen MAS-tyypin vene Laatokalla vuonna 1942 (SA-kuva)
117. Saksalaista KM-venettä (KM = Küsten-Minenleger ) siirretään rautatievaunusta veteen Lahdenpohjassa heinäkuun alussa 1942 (SA-kuva)
118. Raskas tykkilautta T-2 tai T-17 (ns. Siebel-lautta) Lahdenpohjassa v 1943 (Taavi Kainulaisen kokoelma)
119. Georg Malmstenin viihdytyskiertue Laatokalla v 1943 (Maunu Auvisen kokoelma)
120. Vieraskirjasta
121. Palkintohylly 1930-luvulta (SmMepa)
122. Sama palkintohylly Gyltössä (2002/SmMepa)
123. RT 3:n aliupseerikerhon johtokunta v 1931 (SmMepa)
124. RT 3:n entinen kantahenkilöstö luovuttamassa kuparilaattaa Turun Rannikkotykistörykmentille v 1962 (Valokuvaamo Varjus)
125. Karikatyyri (SmMepa)
126. Karikatyyri (SmMepa)
127. Laatokalla ja Äänisellä kaatuneet rannikkotykistön upseerit (2002/SmMepa)
128. Vieraskirjasta
129. Kirjan venäjänkielinen tiivistelmä 1 (käänt. Irene Usano)
130. Kirjan venäjänkielinen tiivistelmä 2 (käänt. Irene Usano)
131. Vieraskirjasta
132. Takakannen kuva. Laatokan veteraaneja muistomerkillään Parikkalassa v 1989 (SmMepa)
