1.6. Superfastiin meni muutama Harrikka ja me.
Superfastin hytti on pieni, mutta riittävä. Mukana meillä oli iltapala ja aamupalatarvikkeet.
Poutaa, mutta ei auringonottokeli.
Sari Bernerin pihalla yöpyi viisi suomalaista perhettä.
Saksan läpi menimme päivässä. Noin 900 km.
Rosenheimissä Tenda-camping. 33 euroa yön yli paikka! Siisti alue.
Tendan veski.
Alpeille noustiin kymmenen asteen lämmössä.
Torstaina iltapäivällä olimme Lanternassa.
Puolipilvistä ja reilu 20 astetta.
Itkosen perhe Porista oli myös samalla alueella.
No yllättäen suomalaiset menivät syömään yhdessä. Perheen ruokailu juomineen 50 euroa.
Neljän Lanternapäivän jälkeen siirryimme 10 km etelään Zelena Lagunaan.
Shoppailijan paratiisi Zelenan vieressä.
Miten niin hyvää jäätelöä?
Kun ei ole nettiä eikä telkkaria, niin jo alkaa pallon heittokin kiinnostaa :)
Porecin keskustassa Corso-ravintola on tuttu kahden vuoden takaa. Kävimme täällä pariin otteeseen syömässä ja isäntä tunnisti jo meidät...
Riina sai Nomination-koruun uuden palan. Kun kauppias huomasi, että otan valokuvan, niin hän laittoi kaikki valot päälle kauppaan, että kuvasta tulisi mahdollisimman hyvä.
Porec on täynnä turistin rahareikiä. Koruja, vaatteita, matkamuistoja löytyy todella paljon.
Se on sitten ruohonleikkuri.
Alkumatkasta ostetut snorkkeli ja räpylät ovat olleet Mikolla ahkerassa käytössä.
Aah. Vihdoinkin netti.
Mikon perinteinen hai-ateria Zelena Lagunan ravintolassa.
Pyöräily kämppäriltä keskustaan kestää reilut 20 minuuttia.
Ai tänne pääsee siis veneelläkin :)
Tutun ravintolamme vieressä on huoneisto myynnissä. Emme kysyneet hintaa.
Neljä yötä Zelena Lagunassa riitti ja etsimme uuden alueen. Porto Sole Vrsarissa on todella hieno. Siirryimme siis perjantaiaamuna peräti 8 km etelään.
Täällä saattiin netti omille koneille. 24 tuntia kustantaa 14 euroa.
Edelleen ollaan rannassa.
Tällä alueella uima-altaat on rakennettu ravintolan katolle. Näiden täytyy olla aivan uusia.
Altaat on aivan rannassa.
Ei ole vielä ruuhkaa lastenaltailla eikä missään muuallakaan.
Pyykkipäivä, onneksi ei ole kun 25 varjossa :)
Iskä ja Miko kävi tutustumassa Vrsariin kahdestaan. Kylässä on ylämäkiä ja alamäkiä enemmän kun laki sallii.
Leirintäalueen pizzeriassa on kohtuulliset maisemat.
Oman keittiön iltaruoka. Jauhelihakebakoita, makkaraa, paistetuja perunoita, tomaatteja ja sipulia. Siihen lisäksi punaviiniä ja se on siinä.
Kylän kartta.
Vrsarissa on muutama isohko vene....
Keskellä kylää mäen päällä on kirkko.
Onks pakko olla tässä kuvassa :)
Kirkon mäeltä kuvaa kohti pohjoista.
Vrsar
Jos satamassa on hienoja veneitä, niin löytyy sieltä paikallisten kalastajienkin veneneitä, eikä ne ole niin hienoja.
Leirintäalueen vesijumppa.
Jumpparit.
Meidän ja Lukkarien lapset uimassa meressä.
Ruokailu Vrsarissa Lukkarien kanssa.
Kun Lukkarit lähtivät, niin mekin päätimme lähteä jo kohti pohjoista. Siirryimme Umagiin.
Camping Park Umag on suuri alue.
Karavaanarit olivat täällä toukokuussa.
Uintia meressä.
Alueella oli paljon tyhjää tilaa.
Omatekoinen peräkärry...ja se toimi.
Hauska heinätaideteos.
Parin Umagissa vietetyn päivän jälkeen lähdimme kohti Gardajärveä. Vajaan viiden tunnin matkaan meni seitsemän ja puoli tuntia johtuen yhdestä onnettomuudesta ja tietyöstä.
Gardalle muodostui suomalaisleiri.
Viisaita ajatuksia tässä vaihdetaan.
Juhannuspöytä.
Sama pöytä toisesta päästä.
Juhannusyö.
Juhannusaamu. Yöllä tuli myrsky ja meinasi viedä meidän markiisin. Aamulla koko alue näytti todella sotkuiselta.
Lasten disko.
Gardalla vierähti neljä päivää. Poislähdettäessä kävimme tarkastamassa paikallisessa Iveco-huollossa, josko saisimme uuden turbon putken, joka puhkesi jo tulomatkalla. Emme saaneet ja niin matka jatkui paikatulla putkella.
Iveco Officine Brennero, paikkakunta on Affi.
Brennerin sola
640 kilometriä gardalta pohjoiseen löytyi alue läheltä Tsekin rajaa. Camping Schwein Muhle vaikutti luomumaatilalta, jossa on myös kämppäri.
Vietimme yhden yön sian kakan hajussa. Alue on erittäin siisti ja hajusta huolimatta vierailun arvoinen. Pubissa neljä olutta ja neljä jäätelöä maksoi tasan kymmenen euroa.
Emme ottaneet sähköä vaan pistimme pojat töihin.
Siis niitä sikoja oli enemmän kun yksi.
Alueelle johtava silta ei vakuuttanut paksuudella.
Mutta se kesti mennen tullen.
Rautatien alitus.
Lubben, Berliinistä 60 km etelään. Perunankuorinta.
Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen :)
Tropican Islands on Lubbenistä 20 km pohjoiseen vanhalla lentokentällä. Ilmalaivojen valmistushalliin on tehty pieni kylpylä.
Kylpylällä on pituutta 360m, leveyttä reilut 200 metriä ja korkeutta 107 metriä.
Rannalla.
Laguuni.
Lasten maa.
Lasten maa edelleen.
Kuumailmapallolla pääsi lähelle kattoa.
En mennyt tuonne, enkä mene.
Kabessa on kohtuullinen satelliittilautanen :)
Potsdamissa leirintäalueella oli varattu pitkille kulkineille omat paikat. Aika hyvä oivallus.
Ja niille paikoille me sitten pääsimme.
Alueen oma pikkubussi vei meidät paikalliselle juna-asemalle.
Paikallisasemalta matkustimme junalla Potsdamin keskustaan ja siellä vaihdoimme junaan, joka vei meidät Berliinin keskustaan. Matka-aika noin tunti.
Muurin muistolaatta.
Checkpoint Charlie.
Muuri ja Ismo
Paikallisen kauppakeskuksen lattia. On kuulemma aika vaikea rakentaa.
Polkupyörä.
Schwaanin kylässä entuudestaan tuttu alue. Matkaa Rostokiin 20 km.
Mediamarket Rostokissa. Smartia on hiukan tuunattu.
Meidän perheen vuoden kengät.
Vasta lauttajonossa huomasin, että meillähän on auton katolla mahtava savupiippu.
Vuosaaren uutta satamaa.
Edelleen Vuosaarta.
Lahdessa vaihdettiin turbon putki. Kolme kuukautta vanhassa putkessa oli tekovika ja se siis korkkasi kroatiassa. Pieni reikä sylki öljyä pitkin konehuonetta. Paikkasin reiän fillarin sisäkumilla, nippusiteillä ja ilmastointiteipillä. Paikkaus kesti 2000 km vallan mainiosti.
Jonkinlainen paine putkessa on, jos siihen ilmestyy reikä, sillä putken seinän paksuus on 6-7 mm.
Sari Berneriltä hankittiin hiukan viiniä ja muita juomia, jottei heti tarvitse mennä täällä Suomessa kauppaan. Kilometrejä tänä vuonna kertyi 3588. Koko matkan keskikulutus 12,98 l/100km
