Koskikara Vantaanjoen Siitosen sillan lähettyvillä Hyvinkäällä.
Siitosen sillalta retkireitti kulki ensin metsäautotiellä 500 metriä moottoritien viertä pohjoiseen ja josta erkani hyvinviitoitettu, merkattu ja hyvintallaantunut polku nousten mäkeen ja näille mäentakaisille hakkuuaukeille. Ylös mäkeen kun noustiin niin tuli mieleen tokaista vanha vitsini: Noustiin taas metsärajan yläpuolelle. Hyvinkään alppeja kuten kuvassa näkyvä Kulomäki, ollaanhan lähellä Sveitsiä...
Hyvinkään tunnusmerkkejäkin hakkuukallioille näkyi: Koneen torni ja vesitorni.
Kallioilta laskeuduttiin alas. Aurinko otti kivasti mäntyihin. Taivaalla lensi ufo...
Edelleen samassa paikassa. Tähän loppuu Siitosen sillalta moottoritien vartta pohjoiseen alkumatkastaan kulkeva metsäautotie.
Vihdoin pääsimme hyvällä polulla metsään.
Retkikumppani Juha videokuvaa kallioilta alas Paarijoen kanjoniin.
Näillä kallioilla on aina joku tikka ollut naputtamassa ja niin nytkin. Otin hyvän kuvausasennon ja zoomasin 18 kertaisen zoomin, aurinko otti hienosti kelon latvaan, otin kokeeksi ensimmäisen kuvan, vaikka lintu ei ollutkaan vielä hyvässä asennossa. Ja sitten tikka lähti pari sekuntia tämän kuvan ottamisen jälkeen lentoon. No ei onnea tällä kertaa...
Yritin ensin kuvata Paarijoen sillan linnunruokintapaikalla huonossa valaistuksessa lintuja ilman salamaa, mutta eihän siitä mitään terävää syntynyt, joten otin muutaman kuvan salamalla. Hyi mitkä värit! Lintu on sinitiainen.
Hömötiainen Paarijoen sillan linnunruokintapaikalla.
Paarijoen kauneutta Paarijoen ylittävän kävelysillan kohdalla. Oikealla näkyy reitin opaspaalu.
Paarijoen kaunis ja paikalle sopiva kävelysilta.
Koko reitin ajan on vahvalla polulla risteyspaikoissa myös selkeät opasteen. Minäkin, kun en osaa opaskylttejä lukea, opin vasta nyt mikä Siitosen silta oli, vaikka olen kyseistellä paikalla käynyt muutama sata kertaa...
