01_Hel: Pyörätien jatke päättyy suoraan jalkakäytävään, tukholmassa jatke ohjaa kadulle
01_Sto_A: Pyörätien jatke ohjaa kadulle, kun pyörätie päättyy
01_Sto_B: Tässä kuvassa näkyy vielä selvemmin, kuinka pyörätien jatke ohjaa kadulle, kun pyörätie päättyy
02_Hel: Jotta ymmärtäisi ja pääsisi kadun toisella puolella kulkevalle kaksisuuntaiselle pyörätielle, pitää valita suoraan menevä kaista, tukholmassa sinne ohjataan
02_Sto: Pyöräkaista ohjaa valitsemaan suoraan menevän kaistan, jota pitkin pääsee toisella puolella menevälle kaksisuuntaiselle pyörätielle
03_Hel: Sama kuin edellisessä (02_Hel) Vain suoraan menevältä kaistalta on mahdollista päästä pyörätielle
03_Sto: Sama kuin edellä Vain suoraan menevältä kaistalta on mahdollista päästä pyörätielle ja siksi se on maalattu pyöräkaistaksi ohjaamaan ryhmittymistä
04_Hel: Suojatienjatkeita orjallisesti seuraten saa juuri näin mutkikkaan ja töyssyisen reitin, tukholmassa hivenen suoraviivaisempaa ajattelua
04_Sto: Pyöräkaistat kulkevat yhtä suoraan, kuin autokaistatkin toisin, kuin Helsingissä
05_Hel: Joukkojen hallintaa. Tukholman kuva esikaupunkialueelta, kantakaupungissa pysäkki ohitetaan aina kadulla ajaen!
05_Sto: Joukkojen hallintaa, aita ohjaa pysäkiltä tulevat ihmiset ylittämään pyörätien hallitusti yhdestä kohtaan. Kuva on esikaupunkialueelta, kantakaupungissa pysäkki ohitetaan aina kadulla ajaen!
06_Hel: Myös pyöräilijät käyttävät luovuutta ajamalla poikittaisen suojatien päälle ohi punaisen valon odottamaan. Vähintään yhtä luonnollista, että jalankulkijat seisovat pyörätiellä odottamassa liikennevaloja. Tukholmassa toteutus suunnitteluohjeen mukainen.
06_Sto: Tukholmassa toteutus suunnitteluohjeen mukainen, yksisuuntainen pyörätie laskeutuu katutasoon risteysalueella, kääntyviä varten pyörätasku.
07_Hel: Vihreä valo pyöräilijöille! Samoin myös autoille ja raitiovaunulle?? Miten voisin tietää, että pyörävalo tarkoitti vain viimeistä ylitystä?
07_Sto:
08_Hel: Pyörätie muuttuu autotieksi, tukholmassa autotie muuttuu pyörätieksi (Huom. reilu kanttikivi autoilla)
08_Sto: Tukholmassa autotieltä tultaessa pysäköintialueelle tms. on reilu kanttikivi autoille ja pyörätie jatkuu tasaisena.
09_Hel: Jälleen risteys on pilattu liialla askartelulla suojatienjatkeiden kanssa. Tukholmassa suoraviivaisempaa ajattelua
09_Sto: Tukholmassa suoraviivaisempaa ajattelua
10_Hel: Surullisen kuuluisa hämeentie. Millään ei mahdu!
10_Sto: Tukholmassa kaikille kulkumuodoille on järjestetty turvallinen reitti, tietenkin (pyörätien leveys 100cm+turvaväli)
11_Hel: Jotta pääsisi jatkamaan suoraan helsingin kadulle, pitää ylittää taas niitä jatkeita ja kääntyä 90 astetta vasempaan.
11_Sto: Tukhomassa vaihdetaan kaistaa ennen risteystä suoraan menevälle kaistalle ja turhat töyssyt/mutkat on poissa. Pyörä on ajoneuvo!
12_Hel: Jotta ajaminen sujuu, niin pyöräilijää pitää ohjailla (merkein ja) maalauksin
13_Hel: Todella tarpeellinen Stenbäckinkadun pyörätie? Ja viimeistään se [pyörätie] tekee ajamisesta hankalaa ja kääntymisistä turvatonta.
13_Sto: Leppoisaa cruisailua söderissä
14_Hel: Vaihtoehtoja. Mitäs, jos mulla olisikin asiaa muualle, kuin pakotettuun suuntaan??
14_Sto: Vaihtoehtoja on
Hel_15: Pyörätie pitää merkitä SELVÄSTI
15_Sto: Pyörätie pitää merkitä SELVÄSTI
16_Hel: Todellinen helmi. Bussit tipauttaa asiakkaat suoraan pyörätielle, joka loppuu seinään 20 metrin päästä! Parasta suunnittelua.
16_Sto: Tukholman kuva pitkältä bussipysäkiltä, johon pysähtyy vain puolet elielinaukion määrästä. Ajo vain kadulla.
17_Hel: Hiljattain valmistunut ylitys, ja mitkä mutkat. Kuvan pyöräilijä on ymmärtänyt suoran ajattelutavan
17_Sto: Suoran ajattelutapa jo suunnittelussa
18_Hel: Päättyvä tie, mutta myös pyörille? Pienillä askareilla voitaisiin näyttää, että yritetään edes olla pyöräily-ystävällinen kaupunki
18_Sto: Liikennemerkki ei maksa paljoa
19_Hel: Miksi? Eikö lastaava tai purkava ole vain pysähtymistä? Milloin tämä voisi loppua?
19_Sto: Lastaamista Tukholmassa
20_Hel: Elielinaukiolla voisi vaihtaa kaksisuuntaisen pyörätien ja jalankulun puolia. Ja jokaiseen kaiteen katkokseen (lähinnä parkkikselle ja kirjasto10:iin) suojatieviivat pyörätiehen. Ja siitä luonnollisesti reitti jatkuisi merkittynä postikatuun saakka. Ei mitään mystisesti päättyviä pyöräteitä.
20_Sto: Pitkä kaide on pakollinen, jotta kävelijät ja pyöräilijät pysyvät omilla puolillaan.
21_Hel: Autoille päättyvä tie, entäs pyörät?
21_Sto: En [Jari] ole löytänyt yhtään päättyvää tietä tukholmasta, missä ei jatkuisi pyöräilijöiden reitti selvästi, mikäli toisella puolella saa pyöräillä. Jos risteys on valoristeys ja poikittaisella kadulla yksisuuntaiset pyörätiet/kaistat, niin tämän tapainen toteutus on vähimmäistasoa.
Hel_22: Yksisuuntainen autoille, voisiko sallia toiseen suuntaan pyörille?
Sto_22: Tukholmassa on yritetty tehdä yhden korttelin pituisiin yksisuuntaisiin vastavirtapyöräteitä, kun jokatapauksessa niissä ajeltaisiin vastavirtaan. Pitkissä yksisuuntaisissa harvemmin on noita.
Sto_23: Suojatien ja sen jatkeen selvällä erottelulla jalankulkijat eivät enää vahingossa oio pyöräilijöiden eteen. Tämä on kenties opittu kantapään kautta ja suomessa esteettömyysohjeet ja katusuunnitelmat eivät toistaiseksi mahdollista moista järjestelyä. Tai oikeataan tässä ei voida mielestäni puhua enää jatkeesta, vaan lähinnä pyöräilijöiden omasta ylityspaikasta ja sen katumerkinnöistä.
Hel_24: Yksisuuntainen pyörätie, mutta mistäs sen tietäisi?
Sto_24: Viidellä pyörämerkinnällä ja selvään paikkaan ja riittävän alas asennetulla ajokieltomerkillä saadaan jo toivottua tulosta. Myös kaksisuuntainen osa on selvästi yksisuuntaista leveämpi. Jos tämä ei vielä auta, niin myös nuolia on käytetty maassa pyörämerkintöjen lisäksi.
25_Hel: Voi, voi Helsinkiläismiestä ja vielä kypärä päässä (uudenmaankatu). Kaupunki saa ansaitsemansa pyöräilijät.
25_Sto: Tukholman kuvan leidi ajoi edessäni ja siitä se vaan ryhmittyi vasemman kaistan vasemmalta puolelta autojen ohi cykelbixiin. Kuva Sveavägen Kungsgatan risteyksestä. Suomessa vastaava voisi olla Mannerheimintien ja arkadiankadun risteys sillä erolla että tuolla on nopeusrajoitus 50km/h ja meillä 30km/h.
Hel_26: Helsingissä säästetään maalia katumerkinnöissä niin, ettei kukaan tiedä suojatiessä kiinni olevan pyörätienjatkeen merkitystä.
Sto_26: Jälleen jatke on viety riittävän kauas jalankulkijoista. Nuoli etualalla johtuu siitä, että tuossa jälleen kaksisuuntainen muuttuu yksisuuntaiseksi ja pyörät ohjataan uusiin valoihin ja siitä kadun toiselle puolelle yksisuuntaiselle pyörätielle. Pyöräilijät eivät joudu käyttämään omaa luovuutta, kun merkinnät ovat selkeät ja reitistö pysyy kokoajan katutasolla keskikorokkeet oikein suunniteltuina.
27_Hel: Tästä poljetaan päivittäin turvallisesti, mutta laittomasti yksisuuntaista mäkeä väärään suuntaan ylös.
27_Sto: Toisenlainen toteutus vastavirtapyörätiestä. Keskikoroke hillitsee sekä autoilijoiden risteysvauhtia että mahdollisuutta pysäköidä viittä metriä lähemmäs pysäytysviivaa. Ainoastaan talvikunnossapito on vaikeampaa ja myös kalliimpaa. Mutta näitä toteutuksia on tullut vastaan vain kymmenkunta keskusta-alueella.
Hel_40:
Sto_41:
Hel_42:
Sto_42a:
Sto_42b:
Hel_43:
Sto_43:
Hel_44:
Sto_44:
